sunnuntai 23. elokuuta 2009

Helppo pullaresepti

Tuore pulla ja kylmä maito kuuluvat lapsuuden parhaisiin muistoihin, mutta pullaa tulee harvoin tehtyä kotona. Nekin kerrat kun pullan tekemistä on kokeiltu, on lopputuloksena ollut pesäpallosta käyvät kivikovat pikkupullat.Tällä reseptillä tuli kuitenkin juuri sitä pehmeää ja maistuvaa lapsuuden pullaa - vieläpä todella helposti! Ohje on Anna-Leena Härkösen Taikinaterapiaa -kirjasta,joka on kyllä hauska, mutta muiden resepteistien osalta hyvin keskinkertainen.

0,5l maitoa
40g tuorehiivaa (tai 2 pussia kuiva)
2 kananmunaa
3 dl sokeria
1 dl mantelijauhetta (jätimme pois allergian takia, mutta hyvää tuli silti!)
2-3rkl vaniljasokeria
2rkl kardemummaa
12-13dl vehnäjauhoja (jätä taikina löysäksi eli ei liikaa jauhoja!)
250g sulaa voita (laitoimme hieman vähemmän)
1 kananmuna voiteluun

Liota hiiva kädenlämpöiseen maitoon (jos käytät kuivahiivaa lämmitä maito hieman kuumemmaksi). Vatkaa sokeri ja munat vaahdoksi ja lisää kardemumma, vaniljasokeri sekä jauhoja kokoajan sekoittaen. Sekoita ja vaivaa hyvin (taisimme vaivata noin 15min), lisää lopuksi sula voi ja vaivaa vielä hetki. Taikina on valmista kun se irtoilee kulhon reunoista ja sopivan napakkaa. Kohota taikinaa lämpimässä paikassa liinan alla noin tunti. Kun taikina on kohonnut, tee pikkupullia ja anna kohota vielä 10min. Paista kohonneita ja kananmunalla voideltuja pullia 225C noin 10 minuuttia. Korvapuusteja saat samasta taikinasta kaulitsemalla taikinan ohueksi, sivelemällä päälle voita ja ripottelemalla vielä mukaan sokeria sekä kanelia. Kierrä maustettu taikinalevy rullaksi ja leikkaa korvapuustipaloja. Paina puustin keskeltä, voitele kananmunalla ja paista pikkupullien tapaan. Nauti kylmän maidon kera!

PULLANTUOKSUINEN LAPSUUS?
Lapsuuden ruokamuistot ovat usein joko kauhutarinoita kouluruokailusta tai nostalgisia tarinoita äidin legendaarisista herkkuannoksista. Ruokamuistoja tutkinut Deborad Lupton kuitenkin kertoo, että lapsuuden ruokamuistoilla luodaan fiktio lapsuuden onnellisuudesta. Hyvät ruokamuistot luovat kuvaa lämmöstä, kodista ja turvallisuudesta, vaikkei lapsuus olisikaan ollut harmoninen. Ruoka siis liittyy olennaisesti hyviin hetkiin, mutta jotain mysteerejä lapsuuden ruokamuistoihin silti liittyy. Selvittettävänä olisi esimerkiksi se, miksi äidin tekemä pannukakku maistuu paremmalta kuin täysin samalla reseptillä itse tehty herkku? Entäpä rakkaat lukijat, onko teillä lapsuuden ruokamuistoja? Herkku- ja kauhumuistoja otetaan ilolla vastaan!

2 kommenttia:

  1. Minun lapsuudessani ihanin jälkiruoka oli kyllä mustikkapiirakka! Minua jopa ärsyttää, että pullia ylistetään niin paljon enemmän, kuin mustikkapiirakkaa!

    VastaaPoista
  2. Näyttääpä hyvältä :-)

    VastaaPoista