Halpaa samppanjaa myös Suomesta!

Ehdimme jo marraskuussa purnata siitä, ettei Suomesta löydy halpaa samppanjaa. Tuolloin tekemämme teksti nimittäin käsittelee Which?-verkkolehden testiä, jossa Sainsbury's-kauppaketjun samppanja ylsi kalliiden merkkien tasolle. Purnasimme liian aikaisin, sillä sopivasti uuden vuoden aatoksi bongasimme Alkosta alle 20e samppanjan! Testaamme juomaa tänään ja luonnollisesti saatte raportin heti kun aatosta on selvitty. Mutta ihan vinkkinä: Alko on auki vielä kuuteen! Olisikin aika hienoa saada makuarvioita myös teiltä!

HAUSKAA UUTTA VUOTTA!

T. Fakta & Farfalle

Vuoden ensimmäiselle aamiaiselle: munakkaat avokadosalsalla

Vuosi 2009 on mennyt hurjaa vauhtia eikä vähimmiten blogin suhteen. Aloitimme blogimme heinäkuussa ja uuden vuoden aattoon mennessä blogitekstejä on kertynyt huimat 86 kappaletta (joista osa vielä julkaisemattomia)! Huh! Bloggaaminen on osoittautunut antoisaksi harrastukseksi kahdelle foodielle, mutta kiitos tehtävän mielekkyydestä kuuluu myös teille lukijoille. Kiitos kommenteista, kritiikistä ja positiivisista terveisistä! Ensi vuonna pyrimme kehittämään blogiamme entistä paremmaksi ja toivomme myös teiltä palautetta. Eli jatketaan samaan malliin!

Sitä ennen kuitenkin juhlistamme alkavaa uutta vuosikymmentä venäläisen illallisen ja hyvän seuran merkeissä. Siitä kirjoitus heti uuden vuoden jälkeen, mutta nyt täydelliseen vuoden ensimmäisen aamiaisen annokseen, rucolamunakkaisiin avokadosalsalla. Ohje on peräisin Glorian Ruoka & Viini -lehden numerosta 1/2006. Ohje on kahdelle.

Munakas:
4 kananmunaa
1dl ruokakermaa
sormisuolaa
1/2tl rouhittua rose-pippuria (jäi meillä pois ja hyvää tuli)
1dl silputtua rucolaa
veitsenkärjellinen muskottipähkinää
öljyä paistamiseen

Avokado-ananassalsa
1 kypsä avokado
1rkl sitruunamehua
muutama säilötty ananasviipale tai tuoretta ananasta
1/2 punasipulia
sormisuolaa
mustapippuria
1/4 tl viismaustetta (valmistat helposti: jauha morttelissa 1tl inkiväärijauhetta, 1tl neilikkaa, 1tl kardemummaa, hyppysellinen mustapippuria, 1tl kanelitankoa, 1tl fenkolia)

Aloita salsasta. Kuori ja halkaise avokado ja poista kivi. Leikkaa tasakokoisiksi kuutioiksi. Pirskottele kuutioille sitruunamehua. Kuori ananas (tai avaa purkki) ja leikkaa kuutioiksi. Kuori punasipuli ja silppua se erittäin hienoksi. Sekoita salsan ainekset yhteen. Mausta suolalla, pippurilla ja viismausteella.
Valmista munakkaat. Riko munat kulhoon ja vatkaa rakenne rikki. Lisää kerma, suola, roseepippuri, rucola ja muskotti. Sekoita tasaiseksi. Kuumenna pannu, lisää öljy ja paista munakkaan molemmat puolet. Voit tehdä myös pikkumunakkaita paistamalla ne ohukaispannulla. Tarjoa munakkaat salsan kera.

RAAKA MAA
Avokado kuuluu lempiruoka-aineisiimme, mutta sitä saa harvoin kypsänä. En voi ymmärtää mistä moinen johtuu, sillä kypsiä avokadoja kyllä saa...jos on valmis maksamaan kaksinkertaisen hinnan. Kypsät avokadot menevät kaupoissa nimellä ready to eat -avokado, joka ei kyllä uskoaksemme ole mikään erillinen lajike. Mutta sehän on vain tyhmä joka maksaa, joten tässä kaikille avokadon ystäville vinkki sen kypsyttämiseen: laita avokadot muovipussiin parin omenan kanssa, sillä omenat sisältävät runsaasti avokadon kypsymistä edistävää etyleeniä. Vaihtoehtoisesti käyt puristelemassa lähes päivittäin kaupan avokadoja, kuten me...

Fakta ja Farfalle Bloglovinissa

Seuraa blogiamme Bloglovinissa

Uudet tunnisteet

Päätimme viimein uudistaa blogitekstiemme tunnisteet eli nyt reseptien selaaminen on entistä helpompaa! Tunnisteista löytyvät nyt esimerkiksi seuraavat tunnisteet: pastat, helpot, kasvis, juomat ja leivonta. Ruokauutiset, ajankohtaiset ilmiöt sekä reseptittömät tekstit on luokiteltu ilmiöt ja uutiset -tunnisteen alle. Kaikki tunnisteet löydät ruudun oikealta puolelta. Tervetuloa tonkimaan Fakta & Farfalle arkistoja!

Leivitetyt munakoisot

Tuhtien jouluruokien jälkeen maistuvat usein erilaiset kasvisruoat. Tässä siis helppo ja herkullinen kasvisruoka, joka sopii myös talven kylmiin ja pimeisiin iltoihin. Teimme lokakuussa Munakoiso-parmigianan, mutta tässä lähes samanlainen makuelämys pienemmällä työllä. Tämän ruoan ystävien kannattaa myös testata hieman kevyempiä, mutta yhtä maukkaita leivitettyjä kesäkurpitsoja. Tästä ohjeesta syö 2-3 ruokailijaa.

Leivitetyt munakoisot:
1 munakoiso viipaloituna
vehnäjauhoja
korppujauhoja
kananmuna
suolaa
pippuria

Tomaattikastike:
1 tlk Mutti-tomaattimurskaa
nippu tuoretta basilikaa
iso loraus hyvää oliiviöljyä (hinnastaan huolimatta Rainbow:n luomu on erinomaista!)
suolaa
pippuria
ripaus sokeria

Uunivihannekset:
1 porkkana
1 punasipuli
1/2 kesäkurpitsa
1 tomaatti
tai mitä tahansa vihanneksia...

Pilko uunivihannesten raaka-aineet, laita uunivuokaan ja ripottele päälle oliiviöljyä, hunajaa sekä suolaa ja pippuria. Paista uunissa noin 200C 30-45min tai kunnes vihannekset ovat pehmeitä haarukalla kokeiltaessa.

Valmista vihannesten kypsyessä tomaattikastike. Kaada kattilaan kunnon loraus oliiviöljyä, anna hieman kuumentua. Lisää joukkoon tomaattimurska ja revi mukaan tuoretta basilikaa. Anna hautua vähintään 45 minuuttia (voit toki hauduttaa vähemmän aikaa, mutta lopputulos ei silloin ole yhtä hyvä). Lisää suolaa, pippuria ja ripaus sokeria.

Itketä ensin viipaloidut munakoisot: ripottele päälle suolaa ja anna levätä noin 15 minuuttia. Huuhtele kylmällä vedellä ja kuivaa puhtaaseen talouspyyhkeeseen. Laita yhdelle lautaselle vehnäjauhoja, toiselle korppujauhoja (lisää mukaan suolaa ja pippuria) ja kulhoon yksi vatkattu muna. Kääntele munakoiso ensin vehnäjauhoissa, heiluttaen ylimääräiset jauhot pois. Dippaa munakoison viipale sen jälkeen kananmunaan, valuta ylimääräiset pois. Kierittele lopuksi viipale korppujauhoissa ja paista voissa. Tarjoile tomaattikastikkeen, uunissa paahdettujen vihannesten sekä salaatin kera.

HULLUN OMENA
Munakoiso on Euroopassa verrattain nuori ruokavihannes, sillä taikauskoiset länsimaalaiset uskoivat vihanneksen lisäävän hulluutta. Munakoiso tunnettiinkin vielä muutama vuosisata sitten nimellä "Hullu Omena". Toisaalta espanjalaiset ovat osanneet arvostaa munakoisoa jo 1500-luvulta lähtien sillä arabien mukanaan tuoma vihannes nimettiin maassa "Rakkauden Omenaksi". Tänä päivänä vihanneksen arvostus on levinnyt myös muualle Eurooppaan ja ilmestyipä tänä vuonna ainostaan munakoisoon keskittyvä keittokirja, Taivaallinen munakoiso.

Uusia annoksia ylijääneistä jouluruoista

Yleensä tapaninpäivänä tulee täydellinen yliannostus jouluruokiin, joten tässä ohje helppoon ja kevyen kasviswokkiin. Ruokaan voi tosin laittaa mukaan vaikkapa kalkkunaa jos joulupöydästä sitä sattui jäämään. Toki kinkkuakin voi tähän kokeilla!

3rkl kanalientä (huom. katso postauksemme mitoista!)
1tl Maizenaa
3rkl rypsiöljyä
kourallinen cashew-pähkinöitä tai manteleita (allergian takia meillä jälkimmäinen)
kuivattuja chilejä murskana
500g sieniä viipaleina
1/2tl suolaa
4 kevätsipulia pilkottuna (käytimme tosin purjoa)
3/4rkl seesamöljyä
3 valkosipulinkynttä murskattuna
500g parsakaalia pilkottuna
700g kiinankaalia ohuina suikaleina
1rkl kalakastiketta
3rkl soijakastiketta
(kalkkunaa paloiteltuna)
2 pussillista riisinuudeleita (keitettyinä)

Yhdistä pienessä kipossa 1rkl kanalientä ja Maizena. Kuumenna wokissa 1/2rkl öljyä ja lisää pähkinät tai mantelit. Kuumenna kunnes pähkinät/mantelit hieman ruskistuvat. Laita erilliseen kippoon ja sekoita joukkoon hyppysellinen kuivattua chilimurskaa. Laita wokkipannuun hieman lisaa öljyä, pilkotut sienet ja 1/4tl suolaa. Paista kunnes sienet ruskistuvat, noin 5 minuuttia. Laita sienet pähkinäkulhoon, lisää pilkottujen kevätsipuleiden/purjon vihreät osat sekä seesamöljy. Sekoita hyvin. Kuumenna jäljellä oleva öljy wokissa, lisää pilkottujen sipuleiden vaaleat sipuliosat sekä valkosipuli. Paista noin puoli minuuttia. Lisää pilkottu parsakaali (ja kalkkuna) ja paista noin minuutin ajan. Lisää suikaloitu kiinankaali ja paista kunnes kaali on pehmeää, noin 5 minuuttia. Lisää soija, kalakastike sekä hyppysellinen kuivattua chiliä. Sekoita ja lisää joukkoon kanaliemi-Maizena-sekoitus. Anna kiehua kunnes kastike sitoutuu ja peittää kasvikset. Kaada lopuksi joukkoon nuudelit. Maista ja lisää soijaa tarvittaessa. Tarjoile valmistamasi sieni-pähkinäseoksen kera.

RUOKAA JOULUHERKUISTA
Suunnittelusta huolimatta jouluruokaa jää aina yli. Toisaalta onkin mukavaa kun voi pitkin joulua kipaista jääkaapille hakemaan yhä lisää kinkkua, kalkkunaa tai lanttulaatikkoa. Loppuvaiheessa pelkän kinkun jyystäminen kuitenkin kyllästyttää, joten tässä muutama vinkki jouluruokien uusiokäyttöön:
Croque Monsieur - maailman paras uunivoileipä kinkulla!
Pizzaa - korvaa parmankinkku joulukinkulla
Köyhät ritarit - ehkä paras kuivuneen joulupullan käyttöruoka
Espanjalainen munakas - jouluperunat ja kaikki ylijäämäruoat menevät helposti munakkaaseen
Sitruunainen kanapasta - korvaa kana joulun kalkkunalla

Jouluterveiset & tietoa seuraavista resepteistä!

Joulukalenteria avatessa (kyllä, täältä löytyy joulukalenteri mallia Haribo!) tajuntaan iskostui, että jouluaattohan on jo HUOMENNA. Jouluvalmistelut on onneksi jo aloitettu - ainakin suunnittelun tasolla. Kuten aiemmin kerroimme, tulee tänä vuonna joulupöytään kinkun tai kalkkunan sijaan jouluporo! Herkulliselta kuulostava resepti löytyi Glorian Ruoka & Viini -lehden 10v-juhlanumerosta, jonka reseptit löytyvät muuten myös netistä eli kannattaa käydä väijymässä vielä viime hetken reseptejä. Jälkiruoaksi taidamme kokeilla Kemikaalicocktailin Nooran halvajäätelöä ellei TEILTÄ löydy muita ehdotuksia? Linkit ja reseptit myös muihin joulun herkkuihin tervetulleita. Sharing is caring!

Vaikka jäämme pienelle joululomalla, on blogi aktiivinen myös pyhäpäivinä. Olemme nimittäin ajastaneet muutamia reseptejä, joilla saa käytettyä jouluherkkuja uudella tavalla sekä reseptin, joka sopii talviseen "ei enää kinkkua!"-päivään. Kannattaa siis käydä väijymässä jos suklaalta, hyviltä kirjoilta, jouluruoilta ja Ylpeys ja Ennakkoluulo -maratonilta ehtii!

Hyvää joulua rakkaat lukijat ja satunnaiset vierailijat!

P.S. Kokeilkaapa jouluna glögin keittämistä Farfallen ohjeella. Tujua ja hyvää!

(Kuva: Sarah Parrot - Creative Commons)

Viime hetken ruokalahjat

Viime vuonna kokeilimme ensimmäistä kertaa kotitekoisen sinapin valmistusta ja lopputulos oli mainio: sinappi katosi kuulemma joulupöydästä sekunneissa. Tänä jouluna valmistimme joulupöytään sinappia sekä timjamilla maustettua punasipulihilloketta. Nämä sopivat hyvin myös lahjoiksi jos purkin koristelee kauniilla paperilla tai kankaalla. Maunsa puolesta ne sopivat toki pukin konttiin muutenkin!

Sinappi (Ohje: Yhteishyvä)

1,5 dl sinappijauhetta
1,5 dl sokeria
2 dl kuohukermaa
1 - 2 kpl kananmunaa
1 tl viinietikkaa
2 rkl konjakkia

Sekoita kaikki aineet (konjakkia lukuun ottamatta) tasaiseksi tahnaksi. Kuumenna liedellä hitaasti kiehuvaksi koko ajan sekoittaen. Anna kiehua hiljalleen pari minuuttia. Lisää konjakki ja pakkaa kauniiseen purkkiin. Sinappi säilyy jääkaapissa noin kaksi kuukautta.

Punasipulihilloke (Ohje: mukailtu Glorian Ruoka ja Viini ja Herkut.net)

3 punasipulia
loraus oliiviöljyä
n. 2 sormen paksuinen nippu tuoretta timjamia
3 neilikkaa (voi laittaa enemmänkin!)
2dl punaviiniä
3rkl sokeria
1tl sormisuolaa (1/2 tavallista)
loraus hunajaa
pippuria myllystä
(loraus Vin Santo -viinietikkaa tai muuta etikkaa)

Leikkaa sipuli ohuiksi viipaleiksi ja kuullota hetki pannulla. Lisää punaviini, sokeri, suola, pippuri, timjami, neilikat, hunaja ja loraus Vin Santo -viinietikkaa. Hauduta miedolla lämmöllä kunnes neste on lähes hautunut. Nauti heti tai purkita kauniiseen lasipurkkiin. Huom: Desinfoi lasipurkit ennen purkitusta tulikuumalla vedellä!

LAHJAIDEOITA KEITTIÖÖN
Ruokalahjat ovat sopivat paitsi herkkusuille myös niille, joille ei keksi "mitään annettavaa". Ruokaa nimittäin syövät kai kaikki...Hyvät juomalahjat ovat myös mieleen eikä niitä tai ruokalahjoja tarvitse tehdä edes itse. Tässä muutama ostettava ruoka-, juoma- ja keittiölahjavinkki:

- Juhlajuoma: Moët & Chandon Rosé Impérial (49,90e) - Oiva lahja kuplivan ystävälle, sillä harvemmin tulee itse ostettua rose-shamppanjaa.
- Arkijuoma: Palandri The Estates Cabernet Sauvignon Merlot (12,20e) - Mahtava Länsi-Australialainen viini, jossa maistuu mukavasti maan lämpö ja aurinko. Sopii aurinkoa haikaileville sekä tuhtien ruokien ystäville.
- Jälkiruoka: Cantuccini-keksejä ja Vin Santo -viiniä. Cantuccini-keksejä saa ainakin isoimmista ruokakaupoista ja pullo Vin Santoa irtoaa Alkosta noin 18 eurolla. Sopii herkkusuille.
- Ruoka: Erikoispastoja, hyvää oliiviöljyä, laadukasta tomaattikastiketta ja tuoreita yrttejä. Pirkalta löytää nykyään hyvän valikoiman erikoispastoja (Pirkka Parhaat), kuten mustaa tagliatellea. Hyvä oliiviöljy löytyy Rainbow'lta, kunhan pitäytyy luomuversiossa. Tomaattikastikkeeksi kannattaa valita Muttia ja ottaa mukaan vielä pikkupyree samaiselta merkiltä. Hyviä yrttejä saa kuivattuna ainakin Stockmannilta, mutta tuoreet näyttävät ja tuoksuvat vielä upeimmilta. Koko setti noin 13e.
- Keittokirja: Toscanalainen keittiö -keittokirja (8,95e). Esimerkiksi Faktan ja Farfallen luumupiiras on tästä kirjasta!
- Keittiöväline: Monelta puuttuva vohvelirauta (29e) ja mukaan Faktan ja Farfallen paras vohveliohje!

Mitalla on väliä

Helsingin Sanomien verkkosivuilta löytyi kiinnostava artikkeli liittyen resepteissä käytettyihin mittoihin. Monessa leivontareseptissähän neuvotaan laittamaan esimerkiksi 1 teelusikkalinen leivinjauhetta, mutta kuinka paljon tuo mitta oikeastaan onkaan? Nähtävästi mitalla tarkoitetaan aina mittalusikoista löytyvää teelusikka-mittaa, sillä nykyisten teelusikoiden tilavuus ei vastaa isoäidin syvien lusikoiden tilavuutta. Huh, onneksi tänään tarttui jouluostoksilla mukaan myös uusi mittasarja!

(Kuva: Skinnylaminx - Creative Commons)

Erilainen joulumenu - Sushia, japanilaista possunfileetä ja salsa verde -perunoita

Jouluruoat ovat toki perinteitä, mutta ainakin tämän keittiön kokkien mielestä joskus on mukavaa kokeilla jotain uutta. Pikkujouluissa testiin lähti "japanilaishenkinen" jouluateria, jossa alkupalaksi nautittiin sushia (hyviä ohjeita mm. täältä) ja pääruoaksi japanilaista possunfileetä. Japanilaisuus toimi joulumenuussa erittäin hyvin, sillä raaka kala muistutti suomalaisen joulupöydän kala-aterioista ja possu maistui kaikille kinkun sijaan. Kannattaa ehdottomasti kokeilla jos kaipaa jouluunsa hieman erilaista tunnelmaa ja makua! Possuohje on napattu Glorian Ruoka & Viini -lehden 1/2009 numerosta.

1kg porsaan sisäfileetä

Sakemarinadi:
3dl sakea
3rkl fariinisokeria

Soija-seesamimarinadi:
2 valkosipulinkynttä
4 kevätsipulia (käytimme 1 nippua ruohosipulia pilkottuna)
2,5dl soijaa
1/2dl fariinisokeria
1rkl seesamiöljyä
2rkl rypsiöljyä
1rkl mustapippuria myllystä

Lisäksi:
n. 3dl seesaminsiemeniä

Valmista sakemarinadi sekoittamalla sake ja sokeri keskenään isossa kulhossa kunnes sokeri sulaa seokseen. Laita fileet marinadiin. Kääntele fileitä niin, että ne saavat marinadia kauttaaltaan päälleen. Anna fileiden marinoitua noin 30 minuuttia.
Valmista soijamarinadi. Kuori ja hienonna valkosipulit. Yhdistä kaikki marinadin ainekset keskenään. Nosta fileet sakemarinadista ja laita ne soija marinadiin. Anna maustua jääkaapissa yön yli.
Nosta fileet huoneenlämpöön hyvissä ajoin ennen paistamista. Paista fileitä 175C uunissa. Laita lihan paksuimpaan kohtaan paistomittari ja paista fileetä uunissa kunnes lihan sisälämpötila on 70 astetta. Tarkista, ettei liha ole punertavaa.
Paahda seesaminsiemeniä kuumalla pannulla, kunnes ne saavat hieman väriä. Levitä siemenet tasaisesti leivinpaperille. Pyörittele fileet siemenissä ja anna lihan levähtää hetki ennen leikkaamista. Tarjoile Salsa verde -perunasalaatin kera.

Salsa verde -perunasalaatti:
12 keitettyä perunaa
3 valkosipulinkynttä
1dl tuoretta hienonnettua lehtipersiljaa
3rkl tuoretta hienonnettua basilikaa
3rkl tuoretta hienonnettua minttua
5 anjovisfiletä
3rkl kapriksia
1rkl sinappia
2rkl sitruunanmehua
mustapippuria myllystä
n. 1dl oliiviöljyä
Kuori ja hienonna valkosipulit. Laita ne yrttien, anjovisten, kapristen ja sinapin kanssa tehosekoittimeen ja pyöräytä tahnaksi. Valuta joukkoon sitruunamehu ja mausta pippurilla. Lisää oliiviöljyä kunnes tahna on lusikoitavaa. Pyöräytä koko seos vielä sekoittimessa. Tarjoile perunoiden kanssa tai sekoita kuorittujen perunoiden joukkoon.

LUKIJOIDEN JOULURUOKIA?
Pikkujouluihin teimme siis japanilaisittain valmistettua possua ja aattona pöytään katetaan sienillä täytettyä poronfileetä, konjakkista kahvikastiketta ja pekoni-parmesaanikohokkaita (ohjeet täältä). Löytyykö myös lukijoista kokkeja, joiden joulupöytään katetaan perinteistä poikkeavia ruokia? Mitä TE teette joulupöytään? Täytyy tosin huomauttaa, että joulupäivänä nautimme kinkkua eli perinteet eivät missään nimessä ole Faktan & Farfallen epäsuosiossa. Joskus on vain mukavaa kokeilla jotain uutta...

Herkullinen risotto

Tämä resepti kulkee keittiössämme nimellä "rakkauden risotto". Miksi? Noh, kun sitä saa tulee todella rakastettu olo, sillä ruoka on täydellisen pehmeää, tukevaa ja ihan älyttömän hyvää. Ohje löytyy Jamie Oliverin Alastoman kokin paluu -kirjasta. Ohje on "kuudelle", mutta me kyllä syömme sen (illan mittaa) ihan kokonaan kahdestaan.

Valmista ensin perusrisotto:
1l kanalientä
1rkl oliiviöljyä
3 salottisipulia tai 2 keskikokoista sipulia hienonnettuina
2 valkosipulinkynttä kuorittuna ja hienonnettuna
puolikas lehtisellerin varsi paloiteltuna
400g risottoriisiä
2 viinilasillista kuivaa valkoviiniä
maldon-suolaa (tai muuta laadukasta) ja vastarouhittua mustapippuria
70g voita
runsaat 100g vastaraastettua parmesaania

1. vaihe: Valmista liemi. Kuumenna kattilassa öljy, lisää joukkoon sipulit ja selleri. Anna pehmetä öljyssä nelisen minuuttia. Mittaa kattilaan riisit ja nosta lämpöä.
2. vaihe: Riisit paistuvat helposti eli sekoita aineksia kokoajan. Kun riisit ovat kuultavia (n. 1min) lisää viini ja jatka sekoittamista.
3. vaihe: Kun viini on imeytynyt riisiin, lisää kauhallinen kuumaa lientä sekä runsas hyppysellinen suolaa. Vähennä lämpöä, jotta riisit eivät kypsy liian nopeasti. Lisää lientä kauhallinen kerrallaan aina kun edellinen on imeytynyt. Sekoita kokoajan hyvin, jotta riisistä irtoaa kermaista tärkkelystä. Jatka liemen lisäämistä ja sekoittamista noin 15 minuuttia. Vaihe vie siis aikaa, mutta lopputulos on sen arvoinen! (Huom! Tässä kohtaa lisätään "rakkauden risoton aineksia! Katso ohje alta!)
4. vaihe: Ota risotto liedeltä ja lisää voi sekä parmesaani. Sekoita varovasti. Pane kansi päälle ja anna muhia 2-3 minuuttia. Huom! Tämä risotto toimii myös sellaisenaan lisukkeena tai voit lisätä siihen hieman paistettuja sieniä, jolloin siitä tulee kokonainen ruoka.

Rakkauden risotto:
1 annos perusrisottoa
2 valkosipulia kokonaisina ja kuorimattomina
1 kourallinen timjamia
150g kuorittuja manteleita karkeana rouheena
2 kourallista karkeita leivänmuruja
oliiviöljyö
2 kukkurallista ruokalusikkaa mascarponejuustoa

Pane kokonaiset valkosipulit uuniin 250C. Noin puolessa tunnissa ne kypsyvät pehmeiksi. Ota pois ja anna jäähtyä. Jaa valkosipulit ensin kynsiksi ja purista kuorista ulos pehmeä sisus. Lisää sisukset ja timjamia perusrisottoon vaiheen 3 alussa eli silloin kun viini on haihtunut ja alat lisätä lientä riisien joukkoon. Kuumenna paistinpannussa tilkka öljyä. Paista mantelit ja leivänmurut rapeiksi ja kullanruskeiksi. Ripottele päälle hieman suolaa. Ota pannu levyltä. Kumoa risotto tarjoilukulhoon tai tuo pöytään valmistuskattilassa. Koristele risoton pinta pudottamalla keskelle nokare mascarponea ja ripottelemalla päälle manteli-leivänmuruseosta. Täydellistä!

KÖYHIEN PARMESAN
Köyhimmät italialaiset korvasivat aikoinaan pastan tai risottojen päälle ripoteltavan parmesanin rapeilla voissa paistetuilla leivänmuruilla. Tässä siis pakko on sanellut keksinnön, mutta rapeita murusia kannattaa testata vaikka parmesaaniin olisikin varaa. Rapeat palat nimittäin tuovat ruokaan hyvää makua ja mukavaa tekstuuria.

Makea lettutäyte

Tässä mainio makea täyteresepti letuille. Testattu eräänä perjantaina hyvässä seurassa – toimii!

loraus portviiniä
klementiinejä/satsumoita
sokeria

Kuori klementiini ja laita kulhoon. Kaada päälle portviiniä niin, että hedelmät peittyvät. Pistele klementiinejä veitsellä, jotta portviini imeytyy niihin. Anna muhia jääkaapissa ainakin tunti tai kunnes klementiinien väri on muuttunut punertavaksi. Kuumenna pannu, laita klementiinit portviineineen pannulle ja lisää hieman sokeria. Anna kuumentua, jäähdytä hetki ja tarjoile lettujen kera.

TÄYDELLISEN LETTUOHJEEN METSÄSTYS
Jostain syystä Fakta & Farfalle ovat kokkailuissaan kohdanneet paljon epäonnistuneita lettutaikinoita. Eräs lettutaikina nimettiin sunnuntaisena iltana jopa kusipää-taikinaksi, mutta yksityiskohtiin on parempi olla menemättä. Tämän ohjeen löysimme Kotikokki-sivustolta ja vaikka lopputulos oli "ihan hyvä", ei taikina ollut lähelläkään sitä rapeaa täydellisyyttä, jota lettu parhaimmillaan on. Nyt siis luotamme lukijoihin, löytyykö teiltä vinkkiä täydellisen lettutaikinan luomiseen?

Pelmenit

Helsinkiläinen Pelmenit-ravintola on tutustumisen arvoinen paikka Kallion sydämessä. Jos pelmenihimo iskee kuitenkin kotona on pakkasessa hyvä olla varalta pakastettuja pelmeneitä, joita saa ainakin Kolmannella linjalla (nro 28) sijaitsevasta Eesti Marketista. Kauppa on muutenkin pienoinen tutkimusmatka venäläiseen ja virolaiseen ruokakulttuuriin eli kannattaa tutustua hyllyjen antimiin! Tähän ateriaan käytimme siis kaupasta ostettuja pakastettuja lammas- ja kasvispelmeneitä, joista lihavaihtoehto osoittautui onnistuneemmaksi. Pelmenit tarjoilimme perinteisten lisukkeiden kera, joskin Pelmenit-ravintolassa tarjottu chilikastike on tuskin harissa-tahnaa, jota käytimme ystävän vinkistä.

pakastettuja pelmeneitä
voita
kuivattua tilliä
smetanaa
venäläisiä suolakurkkuja
jäisiä puolukoita
harissa-tahnaa

Keitä pelmeneitä ohjeen mukaan eli kunnes kaikki pelmenit nousevat veden pinnalle. Valuta pelmenit, pyöräytä voissa ja ripottele päälle kuivattua tilliä. Tarjoile smetanan, suolakurkkujen, jäisten puolukoiden sekä harissa-tahnan kera.

VIIKKO HILJAISUUTTA, VIIKKO LÄMPÖÄ
Blogimme saattaa kokea pienehköä radiohiljaisuutta seuraavan viikon aikana, sillä Fakta matkustaa etelän lämpöön. Jos auringolta ja merituulelta aikaa löytyy, on blogiin tulossa päivitystä +25C asteesta. Lukijoiden lohduksi Fakta on kuitenkin ajastanut yhden herkkusuita hellivän ohjeen, joka ilmestyy blogissa ensi viikolla. Hauskaa ja herkullista viikkoa!

Hyvä ruokauutinen

Helsingin Sanomat uutisoi tärkeän uudistuksen, joka koskee Suomen suurimpia elintarvikevalmistajia (muun muassa HK, Atria ja Saarioinen). Yritykset ovat nimittäin päättäneet alkaa karsia natriumglutamaattia eli arominvahvennetta pois ruoistaan. Hieno päätös! Nyt kun saataisiin natriumglutamaatti (E621) pois myös laitosruoista, sillä ainakin osasta Unicafen annoksista löytyy tätä pahimmillaan voimakkaan allergiareaktion aiheuttavaa ainetta. Kannattaa siis pysyä tarkkana siitä mitä syö ja tietysti vältellä kotona eineksiä mahdollisimman paljon. Pikaruoka syntyy ilman mikroa ja säilöntäaineita.

1000 mahtavaa asiaa

Selailin suomalaisia muotiblogeja ja Colour Me!:sta löytyi hauska linkki 1000 awesome things -sivustolle. Saitilta löytyi myös "mahtavia ruoka-asioita" kuten suurimman keksipalan sisältävä jäätelölusikallinen ja Ceasar-kastikkeessa uiva salaatinlehti. Sivuston innoittamana päätin listata myös omia mahtavia ruoka-asioita:

Extrasuolainen salmiakkipääkallo
Salmiakkipääkallot ovat tietysti suolaisia, mutta joskus pussin/karkkiboksin pohjalta löytyy extrasuolainen kallo. Tiedättehän, se suolasta valkoiseksi huurtunut möhkäle joka on onnistunut nappaamaan mukaansa muutaman muunkin karkin suola-annokset. Kyseessä on todellinen löytö, joka pitää nauttia nopeasti ennen toisen syöjän pääkallobongailua...

Rapsakka viinirypäle
Vihaan, vihaan vetisiä viinirypäleitä. Sitäkin enemmän rakastan "kuivia" viinirypäleitä, jotka rapsahtavat puraistessa. Koostumus löytyy useimmiten tummista viinirypäleistä.

Latte ilman maitovaahtoa
Oikeaoppiseen latteen ei tule maitovaahtoa (korkeintaan hieman pehmeää vaahtoa pinnalle), mutta silti helsinkiläisistä kahviloista saa lähes poikkeuksetta järkyttävät määrät maitovaahtoa omaavia "latteja". En ymmärrä, miten vaikeaa voi olla käsittää ettei latte ole "iso cappucino". Muutamasta paikasta saa kuitenkin hyvää kahvia ja näihin kuuluvat La Torrefazione, Espresso Edge sekä Kaffecentralen (myymälä & kahvila).

Pieni mandariiniviipale
Joskus mandariinista löytyy minikokoinen viipale, joka on makeampi ja kaikilla mittareilla parempi kuin muut "tavalliset" viipaleet.

Toisen tekemä leipä
Toisen tekemä voileipä maistuu yksinkertaisesti paremmalta kuin oma. Mistäköhän sekin johtuu?

T. Fakta

P.S. Löytyykö lukijoilta omia mahtavia ruoka-asioita?

Glögiä ja joululauluja

Niin se vain on, että joulu lähestyy nopeaa vauhtia. Varma merkki joulusta on lisääntyvä glögin kulutus sekä Jouluradio. Farfallen kauhuksi Jouluradiota kuunnellaan nimittäin lähes tauottomasti jouluun saakka. Noh mitä voi sanoa...Fakta on jouluhullu! Onneksi glögi maistuu molemmille ja tässä Farfallen oiva ohje:

1 pkt Marlin valmista glögimehua
1 dl vodkaa
1/2 pl punaviiniä (esim. Il Papavero käy hyvin)
rusinoita
manteleita

Laita nesteet kattilaan, lämmitä mutta älä anna kiehua! Tarjoile rusinoiden ja manteleiden kera.

P.S. Ruokaisista joululahjoista tulossa listaa ja ohjeita lähiaikoina!

MAAILMAN KAUNEIN JOULULAULU
Ja niin joulu joutui jo taas Pohjolaan
joulu joutui jo rintoihinkin.
Ja kuuset ne kirkkaasti luo loistoaan
jo pirtteihin pienoisihin.
Mut ylhäällä orressa vielä on vain
se häkki mi sulkee mun sirkuttajain,
ja vaiennut vaikerrus on vankilan;
oi, murheita muistaa ken vois laulajan!

Miss' sypressit tuoksuu nyt talvellakin,
istun oksalla uljaimman puun,
miss' siintääpi veet, viini on vaahtovin
ja sää aina kuin toukokuun.
Ja Etnanpa kaukaa mä kauniina nään,
ah' tää kaikki hurmaa ja huumaapi pään,
ja laulelmat lempeesti lehdoissa soi,
sen runsaammat riemut ken kertoilla voi!

Sä tähdistä kirkkain, nyt loisteesi luo
sinne Suomeeni kaukaisehen!
Ja sitten kun sammuu sun tuikkeesi tuo,
sä siunaa se maa muistojen!
Sen vertaista toista en mistään ma saa,
on armain ja kallein mull' ain' Suomenmaa!
Ja kiitosta sen laulu soi Sylvian
ja soi aina lauluista sointuisimman.

(Sylvian joululaulu (Youtube), sanat: Zacharias Topelius, musiikki: Karl Collan)
(Kuva: Darvin Bell - Creative Commons)

Croque Monsieur eli paras uunileipä

Ranskalaisen Croque Monsieurin ohje löyty Jennifer Donovanin Brunssi-kirjasta. Hyvä ohje onkin ja rasvaisuutensa ansiosta toimii jopa krapulalääkkeenä ainasen pizzan sijaan...

2 paahtoleipäviipaletta
2 viipaletta hyvää kinkkua (esim. rosvopaisti)
4 rkl juustoraastetta + väliin 2 rkl juustoraastetta
2 rkl jogurttia
suolaa
pippuria
tuoretta persiljaa

Lämmitä uunin grillivastus 200C. Sekoita 4rkl juustoraastetta, 2 rkl jogurttia, suolaa ja pippuria. Voitele paahtoleipäviipaleet. Laita toinen viipale kuumalle paistinpannulle voipuoli alaspäin. Laita päälle kinkkiviipaleet sekä 2 rkl juustoraastetta. Laita päälle toinen leipäviipale voipuoli taas alaspäin. Paista hetki. Laita päälle jogurttiseos ja laita pannu leipineen uuniin. Anna kypsyä kunnes jogurttiseos on kullanruskea. Tarjoile tuoreen persiljasilpun kera.

PAREMPAA PIKARUOKAA(?)
Croque Monsier eli "rouskuva herra" on ranskalainen herkku, jota alunperin myytiin pikasnackina kahviloissa ja baareissa. Ensimmäinen kirjattu todiste herkusta löytyy jo vuodelta 1910, joten kyseessä on todellinen perinnepikaruoka. Mutta onko tämä pikaruoka esimerkiksi hampurilaisia terveelliseempää? Veikkaan itse, että rouskuva herra sisältää huomattavasti vähemmän lisäaineita ja tuotantoprosesseja kuin perushampurilainen. Rasvapitoisuuden arvelen olevan samaa luokkaa eli juuri täydellistä krapula-aamuun!

P.S. Teollisesti prosessoiduista ruoista, ruokateollisuudesta ja näiden sivuvaikutusten välttämisestä kiinnostuneiden kannattaa lukea Nutrix-Ollin verkkokirja. Itse emme noudata erityisruokavaliota (paitsi hyvää ruokaa -ruokavaliota!), vaikka aamuisin nautimmekin superfood-smoothien.

Halpaa samppanjaa

Samppanja on Faktan lempijuoma, vaikka sitä juodaan tässä taloudessa harvoin. Espanjalaista cavaa (Marqués de Monistrol) tulee juotua sitäkin enemmän ja syynä on tietysti hinta. Muun muassa Iso-Britanniassa saa kuitenkin suhteellisen halpaa samppanjaa ruokakauppojen oman brändin alta. Esimerkiksi Tescolla ja Sainsbury'sillä on omat samppanjamerkkinsä.

Yllättäen markettien "halpissamppanjat" ovat kuitenkin myös laadukkaita kuten ilmenee The Times-lehden verkkojutusta. Jutun mukaan Which?-lehden sokkotestissä Sainsbury'sin samppanja sai vain yhden pisteen vähemmän kuin kuuluisa Veuve Clicquot. Jutussa myös kerrotaan, että tv-kokki Gordon Ramsay valitsi juuri Sainsbury'sin samppanjan omiin häihinsä, jotka tosin vietettiin jo vuonna 2001. Voisiko siis olla, että halpissamppanja yltää laatumerkkien tasolle?

Liiallista innostusta toppuuttelee Decanter-lehden päätoimittaja Guy Woodward, jonka mukaan kyse on sattumasta eli halpissamppanjan testipullo oli hyvä poikkeus muuten heikkolaatuisen merkin joukossa. Hmmm... Näinköhän? Harmi, ettei Fakta&Farfalle pääsee testamaan asiaa henkilökohtaisesti johtuen Suomen "mahtavasta" alkoholipolitiikasta. Niiden muuttumiseen asti, kippis cavalle ja hauskaa perjantai-iltaa!

P.S. Näyttääkö kenenkään muun mielestä champagnen virallinen suomenkielinen käännös "samppanja" hassulta? Jotenkin raaka sana, jollekin niin ihanalle..

(Kuva: Romain Heuillaird - Creative Commons)

Raakakaakaon pavut

Maria!-show'ssakin esiintyneen Nutrix-Ollin innoittamana Fakta vieraili eilen Kallion Ekolo-liikkeessä. Mukaan tarttui myös muualla paljon paljon kehuttuja raakakaakaon papuja sekä maca-jauhetta. Kaakaot lähtivätkin heti testiin, mutta tulos oli mitä epä-superfoodimainen, suoraan sanottuna kamala.

Puoli tuntia nauttimisen jälkeen alkoi järkyttävä päänsärky, sekavuusolotila sekä outo ahdistus. Lopulta oli uskottava, että tämä superfood saattaa olla kaikkea muuta kuin hyväksi keholle. Googletinkin asiaa ja löysin yllättäviä tuloksia. Raakoihin kaakaopapuihin suhtaudutaan hyvin ristiriitaisesti esimerkiksi raw food -liikkeen sisällä, josta tuote alunperin nostettiin superfoodin asemaan. Raw food -guru Paul Nilson varoittelee raakakaakaon pavuista seuraavaa:

"Chocolate and cacao are outright health hazards due to the chemicals, contaminants, and additives they contain. The chemicals within chocolate are called methylxanthines. They can be further classified as theobromine, caffeine, and theophylline, all of which have deleterious effects on the body. Theobromine is known to cause a host of symptoms including abnormal glandular growth, nervousness, depression, anxiety, insomnia, gastrointestinal problems, and itching. Caffeine is highly suspected of being a carcinogen, and is directly linked to heart and circulatory problems, glandular difficulties, nervous disorders, osteoporosis, birthing abnormalities, and so forth. Theophylline causes stomach problems, nausea, vomiting, and nervous disorders."

Pelottavaa! Itselleni pavut eivät ainakaan sopineet ja superfood-smoothien pääraaka-aineina pysyvät suomalaiset superfoodit, mustikat ja mustaherukat. Maca-jauhe, jonka väitetyistä hyödyistä voit lukea täältä, menee testiin huomenna. Raporttia siitä (sekä ostamastani luomuespressosta) seuraa myöhemmin!

P.S. Onko lukijoilla samanlaisia kokemuksia kaakaosta? Tai ehkä parempia? Osallehan nuo näyttävät sopivan tosi hyvin...

(Kuva: Nestle, Flickr.com)

Afrikkalaisittain maustettua kanaa

Saimme muutama viikko sitten Meiralta laatikollisen erilaisia mausteita, joista löytyi myös tässä reseptissä käytetty Afrikka-mauste. Rouhittava maustesekoite kuuluu myllymausteiden sarjaan, josta löytyy myös mm. Etelä-Amerikka, Pohjola sekä Sisilia.

Afrikka-maustetta (sis. chili, valkosipuli, korianteri ja kumina) käytimme kanan mausteeksi ja ruoasta tuli yllättävän hyvää. Valkosipulia ja suolaa piti tosin lisätä, mutta muuten seoksen maut osuivat kohdalleen.

Afrikkalaisittain maustettua kanaa
Afikka-maustetta (Meira)
valkosipulia
suolaa
kanafileitä
öljyä paistamiseen

Hiero kanafileiden pintaan runsaasti Meiran Afrikka-mausteseosta ja murskattua valkosipulia. Paista pannulla kypsäksi. Tarjoile sitruunalla maustetun couscousin ja mantelipapujen kera.

Sitruunalla maustettu coucous
couscousia
vettä
sitruunamehua
kokonaisen sitruunan raastettu kuori
nokare voita

Valmista couscous paketin ohjeen mukaan. Lisää sitruunamehu, raastettu kuori sekä nokare voita. Sekoita ja tarjoile heti.

Manteli-pavut
150g vihreitä tuoreita pavunpalkoja
kourallinen manteleita
loraus sitruunamehua
loraus soijaa
oliiviöljyä
ripaus sinappijauhetta
puolikas murskattu valkosipuli

Kiehauta kattilassa vesi ja keitä papuja noin 3 minuuttia. Huuhtele kylmällä vedellä. Paahda manteleita ilman rasvaa pannulla, kunnes ne saavat. Älä polta! Pilko mantelit veitsellä karkeaksi rouheeksi. Sekoita kulhossa sitruunamehu, soija, oliiviöljy, sinappijauhe sekä valkosipuli. Kuumenna pannu, lisää pavut ja kastike. Paista hetki kunnes pavut kuumentuvat. Ota pois pannulta ja lisää mantelirouhe. Tarjoile heti.

Sitten nopea arvio mausteseoksista:
Mausteseokset vaikuttavat ensi kokeilulta päteviltä, sillä sekoitteeseen ei ole lisätty suolaa tai lisäaineita. Toisaalta suomalaisen kaupan maustehyllyn tuntien, hinta saattaa kuitenkin olla suolainen ja seoksen raaka-aineet saisi luultavasti halvemmalla aasialaisista kaupoista. Sekoitteen voisi ajatellakin sopivan niille, joiden lähettyviltä ei aasialaista kauppaa löydy, jotka eivät omista kattavaa maustehyllyä tai joille maustaminen on hieman vieras juttu. Itse voisimme kuvitella ottavamme valmiin sekoitteen mukaan vaikkapa juhannusmökille, jonne ei jaksa raahata kattavaa maustevalikoimaa.

SUHTEET ESIIN!
Kemikaalicocktailin Noora tiesi kertoa, että Yhdysvalloissa on nykyään voimassa laki, jonka mukaan bloggaajien on kerrottava yhteytensä mainostamiinsa brändeihin. Toisin sanoen, "kun bloggaaja kirjoittaa kaupallisesta tuotteesta, hänen on kerrottava yhteytensä sen valmistajiin ja myyjiin" (HS). Vaikka jokainen voi tietysti käyttää maalaisjärkeään, on laki mielestämme askel oikeaan suuntaan. Blogit ovat nykyään media muiden joukossa, joten on vähintäänkin suotavaa, että bloggarit kirjoittavat tuote-asioista rehellisesti. Kun Meira otti meihin yhteyttä ja kysyi haluaisimmeko ilmaistuotteita, vastasimme heti kyllä. Uskomme, että maustearviosta on hyötyä lukijoille ja totta kai on "ihan mukavaa" saada blogimme aihealueisiin liittyviä asioita. Toisaalta lukijat voivat olla jo nyt varmoja, että tekstissä mainitaan AINA jos tuote on saatu ilmaiseksi ja kirjoitamme myös AINA rehellisen mielipiteemme. Tuotemerkkejä saatamme tosin mainita ilman lahjuksia, sillä hyvistä raaka-aineista/tuottajista/kaupoista kannattaa mielestämme vinkata myös muille.

Rakkautta (ja ruokaa) ilmassa

Food & Wine -sivustolta löytyy mielenkiintoinen ja yllättävä uutinen. Jamie Oliver on nimittäin yhdistänyt voimansa brittiläisen Match.com-deittisivuston kanssa ja lopputuloksena on oma deittipalvelu ruokafaneille. Jamien omilta sivuilta pääsee nyt siis suoraan etsimään muita foodieita sillä silmällä. Mielenkiintoinen idea, sillä baarissa foodien bongaaminen saattaa ollaa haastavaa (joskus tosin onnistaa!) eikä ruokakaupassakaan välttämättä uskalla ryhtyä juttusille herkkuja ostoskoriinsa latovan tyypin kanssa.

Toisaalta idea kuulostaa hieman oudolta, sillä eikö ruokafanituksen voi tuoda esille ihan tavallisella deitti-ilmoituksessa. Ehkäpä tämä on suunnattu niille hardcore-foodieille, jotka pelkäävät ilmoituksessa mainitun "harrastan ruoanlaittoa"-kohdan tarkoittavan purkista pannulle kaadettua pastakastiketta. Hui!

Noh naljailu sikseen, sillä sivustolta löytyy myös "making the first meal for your partner"-kohta, josta pääsee etsimään hyviä hurmausreseptejä. Sen verran hyviltä näyttivät, että ohjeita voisi testata myös suhteen alkuvaiheen jälkeenkin.

Kuva: Anita P. (Creative Commons)

Berliinin kartta II – mitä, missä, milloin

3. päivä
Loman kolmas aamu alkoi Monster Ronsonin kostolla. Edellisen illan vaihtuminen varhaisaamuun takasi nimittäin kello 17 asti kestäneen huonovointisuuden ja totaalikooman. Kun viimein pääsimme sängystä ylös suuntasimme kohti Mitte-kaupunginosaa ja meille vinkattua (kiitoa Tuipe!) White Trash Fast Foodia. Kannatti matkustaa koomatilassakin, sillä paikasta sai maailman parhaan dagen efter -juoman eli puolen litran tuore sitruunamehu vodkalla. Juoma (6,50e) ja jättimäinen chilihampurilainen (8,5e) ja olivat kuin kelluva pelastusrengas Titanicin turmassa ja vähitellen lomailijoiden keskustelu vaihtui kyllä-, ei- ja paha olo-tyyppisistä lausahduksista iloisempaan suuntaan. Ihme oli tapahtunut.

White Trash Fast Food kohensi olotilaa sen verran, että uskalsimme lähteä kohti ystävän kehumaa venäläistä surffibaaria CCCP:tä. Valitettavasti saavuimme paikalle tuntia ennen aukeamista eivätkä sisällä istunut venäläismiesten jengi päästänyt kahta kärsivää edes oluelle. Paikka näytti kyllä sen verran hauskalta, että kokeilemattakin sitä voi tässä lämpimästi suositella. Onkohan lukijoilla kokemuksia kyseisestä paikasta?

4. päivä
Neljäs aamu alkoi yön liskodiskosta huolimatta suhteellisen rauhallisissa merkeissä. Koska emme jaksaneet raahautua ajoissa hotellin superaamiaiselle, lähdimme kohti Kreuzbergia ja Unlike.Berlin-sivulta bongattua Cuccuma-kahvilaa. Rento sisustus ja täydellinen latte tekivät paikasta mahtavan laiskan aamun aloituspaikan.

Cuccuman jälkeen lähdimme hortoilemaan lähikaduille ja löysimme aika hauskan käytettyjen vaatteiden kaupan, Colours Kleidermarkt GmbH:n. Kaupassa kaikki punnittiin kiloittain, joten silkkipaidat ja huivit olisivat tulleet täällä halvoiksi. Harmi ettei kärsivällisyys tonkimiseen riittänyt, joten lähdimme kaupasta tyhjin käsin.

Kreuzbergistä otimme U-Bahnin kohti Mitteä, sillä jo eilisessä väsymystilassa bongasimme alueelta Kemikaalicoktailin Nooran hehkuttaman luomusalaattibaarin, Eve & Adam'sin. Paikka oli kaikkien kehujen arvoinen, sillä alle 8 eurolla sai täysin luomun salaatin itse valitsemillaan täytteillä! Mitessä sijaitsevalta Alte Schönshauser Strasse -kadulta löysimme myös monta ihanaa pikkukauppaa ja erityisesti East Berlin -putiikin rekeillä roikkui hyvälaatuisia ja kauniita vaatteita. Onneksi ne myös jäivät rekkeihin yhtä mekkoa lukuunomatta, sillä hinnat eivät todellakaan olleet Suomen putiikkeja halvemmat.

Mitte-kierroksen jälkeen suuntasimme kohti hotellia, jossa otimme jo tavaksi muodostuneet kahden tunnin päiväunet. Vuorokausi rytmi oli muutenkin sekaisin kun nukkumaan pääsi aamulla, heräsi iltapäivällä ja vuorokauden virkein hetki osui kello 22 paikkeille...mutta lomalla kun oltiin piti sekavuudesta vain nauttia.

Päiväunien jälkeen lähdimmee tapaamaan ystäväämme Seljaa, joka oli "vahingossa" muuttanut Berliiniin 4 viikon kielikurssin jälkeen. Emme tosin ihmetelleet Seljan päätöstä, sillä asuinpaikakseen nainen oli löytänyt aika mahtavan 10 hengen kommuuniin Kreuzbergista. Kommuuni oli mahtava sekoitus taiteellista luovuutta ja yhteisöllisyyttä. Seljan mukaan asukkaat nimittäin nauttivat joka ilta yhteisen aterian, joka kokattiin ison hallin keskelle rakennetussa bambumaja-keittiössä.. Hullua, mutta niin Berliiniä!

Viihdyimme kommuunissa pitkälle yöhön ja kello 02 lähdimme kohti baaria. Juuri tässä piilee Berliinin yöelämän viehätys: aukioloajat ovat vapaat ja baarivaihtoehtoja lukematon määrä, joten ulos ei tarvitse lähteä juosten jo kello 24. Oli mahtavaa istuskella kotona juuri niin pitkään kuin halusi, sillä tiesi, että baariin kyllä pääsee ja aikaa hauskanpidolle jää yllinkyllin. Tätä (vapautta) lisää myös Suomeen! Suomalainen baarielämä ja yleinen sääntö/kyttäämiskulttuuri jäi muuten mietityttämään niin paljon, että isompi postaus aiheesta varmasti tulossa...

5. päivä
Loman viimeinen päivä meni hyvin rennoissa tunnelmissa. Emme oikeastaan jaksaneet tehdä mitään, joten suuntasimme matkamme kohti Frierichshainin ravintoloita ja kauppoja. Alueelta tarttuikin mukaan lähes täydellinen vintage-laukku kannettavalle tietokoneelle, tosin on edelleen mysteeri miten vintage ja täydellinen istuvuus MacBookille voivat löytyä samasta laukusta...ja vain 15 euron hintaan!

Alueelta löytyi myös mukava pieni thaimaalainen ravintola Papaya, jonka tofu-nuudeli on ehdottomasti kokeilemisen arvoinen.

Loppupäivän vietimme ehkä jo hieman nolosti hotellilla. Toki mietimme pitäisikö juhlistaa loman päättymistä 5. dönerillä tai x:llä määrällä vehnäolutta, mutta päätimme tehdä vihdoinkin sitä mitä lomalla yleensä tehdään: rentoua. Hyvä päätös olikin, sillä aamun kello 07 herätys ja lähtö kentälle tuntuivat silti aivan liian epäinhimillisiltä. Kävi siis kuten usein hauskimmilla lomilla: kotiin palatessa oli vielä väsyneempi kuin lähtiessä. Noh, onneksi mieli oli sentään saanut lepoa ja asianmukaisia virikkeitä. Kiitos, Berliini!

Faktan & Farfallen 3 hyvää syytä matkustaa Berliiniin:
1. Rento suhtautuminen ihan kaikkeen. Kaupungissa ei turhaan kyttäillä tai kauhistella vaan graffitit, mummot, koirat, lapset ja elämäntapaintiaanit ainakin vaikuttavat mahtuvan samaan kaupunkiin.

2. Halpa ruoka ja juoma. Kaupunkikulttuuriin kuuluu olennaisena osana seurustelu ravintoloissa ja baareissa. Suomessa se on hintojen takia käytännössä mahdotonta, mutta jostain syystä Berliinissä ruokaa ja juomaa saa edullisesti

3. Yllätyksiä joka kulmassa. Berliini on kaupunki, jossa voi tapahtua mitä vain. Tai ainakin siltä tuntui kun kävelimme Friedrichshainissa sijaitsevan gallerian avajaisiin... Joka nurkan takaa löytyy jotain häkellyttävän kaunista tai uskomattoman rumaa. Harvoja paikkoja on siis putsattu, remontoitu tai tuhottu vaan kaupungin annetaan elää vapaana organismina. Näin ainakin koimme Kreuzbergin, Neuköllnin ja Friedrichshainin alueilla.

Berliini-aiheisia linkkejä:
Fakta & Farfalle: Berliini (Google Maps). Huom! Karttaa saa nyt muokata kuka tahansa eli jakakaa vinkkinne!
Kemikaalicoktailin Berliini
Unlike.Berlin

Kuvat: Fakta & Farfalle, White Trash Fast Food

Berliinin kartta I - mitä, missä, milloin

Terve taas rakkaat lukijat! Viisi päivää vierähti Berliinissä huimaa vauhtia ja vielä tällä viikolla vaivannut arkiahdistus aiheutti matkaraportin pienehkön viivästymisen. Parempi kuitenkin myöhään kuin ei milloinkaan eli tässä lomamme parhaat palat osa I. Postauksen lopusta löytyy muuten linkki tekemäämme Google Maps -karttaan, johon laitamme myös osan II kohteet ja vinkit.

1. päivä
Viime viikon tiistaina saavuimme pitkän odotuksen jälkeen Berliiniin. Ensitöiksemme kirjauduimme vain muutama kuukausi sitten avattuun design-hotelliin, Hotel Michelbergeriin. Neljäntoista kaveruksen perustama hotelli oli todella iloinen yllätys, jossa silmä lepäsi sisustuksessa, keho mahtavalla yläparvella ja 8 euron luksusaamiainen sai veden kielelle. Hintakaan ei ollut laatuun nähden paha, sillä kahden hengen huoneen sai 65 eurolla. Myös hotellin sijainti oli mitä mainioin, sillä paikka sijaitsee aivan Warschauer Strasse -junapysäkin edessä, mielenkiintoisten Kreuzbergin ja Friedrichscheinin -kaupunginosien rajalla.


Matkan ensimmäinen kulinaristinen kokemus syntyi jo saapumisiltana. Hotellin työntekijät vinkkasivat meidät tunnelmalliseen ja (Suomeen verrattuna) halpaan italialialaiseen ravintolaan, joka löytyi heti Kreuzberg-kaupunginosan rajalta. Valitettavasti ravintolan nimi ei jäänyt mieleen, mutta eipä hätää. Löydät summittaisen sijainnin tämän postauksen yhteyteen tehdystä Google Maps -kartasta! Kyseisessä ravintolassa kannattaa ehdottomasti testata pizzaa, jonka täytteistä löytyi ainakin rucolaa ja parmankinkkua. Se oli lähes täydellisyyttä hipova täytekokonaisuus rapealla pohjalla!

Illallisen jälkeen lähdimme koluamaan Friedrichshain-kaupunginosan baareja, joskin alkupökerryksessä alue tuntui kolkolta ja hieman....tylsältä. Onneksi illuusiota kesti vain hetken, sillä jo samana iltana päädyimme viettämään iltaa tavalla, joka voi tapahtua vain ulkomailla. Kävelimme nimittäin puolivahingossa erään "vielä rakennusvaiheessa olevan" gallerian avajaisiin, jossa päädyimme viettämään viinin kyllästämät kolme tuntia. Katosta roikkuvat sähköjohdot, epämääräinen taide ja kynttilät pöydällä olivat juuri sitä rappioromanttista tunnelmaa, jota tulimme Berliinistä hakemaan.

2. päivä
Taidegallerian avajaiset kostautuivat seuraavana aamuna pienimuotoisen kohmelon muodossa. Onneksi hotellin luksusaamiainen antoi uutta potkua hitaasti alkaneeseen päivään ja lähdimmekin reippaina kävelemään pitkin East Side Gallerya. Tämä Berliinin ykkösnähtävyys on pisin säilytetty pätkä Berliinin muurista, johon vuonna 1990 24 taiteilijaa eri puolilta maailmaa antoivat oman taiteellisen panoksensa. Tänä vuonna muurin maalaukset ovat erityisen hienossa kunnossa, sillä keväällä alkanut entisöintimaalaus on tuonut teosten väriloiston takaisin. Ehdottomasti yksi mielenkiintoisimmista nähtävyyksistä, joita muuten tulee nähtyä aika harvoin.

Illalla lähdimme taas kohti Kreuzbergiä, josta löysimme suhteellisen halvan, joskin ei kovin tunnelmallisen, sushibaarin. Kuudella ja puolella eurolla paikasta irtosi kahdeksan palan sushisetti sekä miso-keitto, mutta tekno-henkinen sisustus ei houkutellut jäämään pidemmäksi aikaa. Eipä ihme, että suurin osa asiakkaista otti ruokansa take-awayna... Sushien jälkeen päädyimme mahtavaan pikkubaariin nimeltä Kirk. Anteliaat viinilasilliset sekä vinyyliltä soitettu Belle & Sebastian piristivät eilisillasta väsynyttä mieltä sen verran, ettei ilta todellakaan jäänyt siihen.

Kello yhden aikaan päädyimme nimittäin suuntaamaan matkamme kohti kehuttua Monster Ronson's Ichiban Karaoke -baaria. Julkista laulamista kammoksuvien ei kannata lopettaa lukemista tähän, sillä punkkareiden pitämässä karaoke-luolassa saa 12 eurolla ihka oman karaokekopin! Kuvitelkaa siis iso porukka, loputun kappalelista ja vahvat drinkit...voiko mikään olla hauskempaa (tai sekavampaa)? Edes seurueen pieni koko (tässä tapauksessa 2 ihmistä) ei latistanut tunnelmaa vaan pääsimme lähtemään vasta aamutuimaan, hoilattuamme kopin ulkopuolella lähtöbiisinä Pulpin Disco 2000:n. Seuraava aamu avautui eteemme karmeana, mutta siitä ja maailman parhaasta dagen efter -juomasta lisää seuraavassa postauksessa!

Fakta & Farfalle: Berliini (Google Maps) Huom! Karttaan tulossa lisää vinkkejä seuraavassa postauksessa!
Mahtava sivu hyvien baarien, ravintoloiden ja kauppojen paikallistamiseen: Unlike.Berlin

(Kuva hotellista: Michelberger)

Ruokatuliaisia

Ihana ystävämme vieraili muutama viikko sitten Pariisissa ja tuliaisina saimme aivan mahtavaa reilun kaupan kahvia! Kahvi ei ole kovin tummaa, joten laitamme sitä aika paljon, mutta maukasta se on. Kiitos siis Hermanniin! Seuraavina päivinä blogimme kokee muuten pientä radiohiljaisuutta, sillä Fakta & Farfalle matkaa huomenna viideksi päiväksi Berliiniin! Tarkoituksenamme on testata kaupungin ruokapaikkoja, joten Lontoo-päivityksen tapainen suurempi postaus tulossa heti ensi viikolla! Vinkkejä on saatu Berliini-konkareilta jo yllin kyllin, mutta otamme erittäin mielellämme lisää Berliinin ruokavinkkejä myös lukijoilta!

Vielä asiaa pikaruoasta

Edellisessä postauksessa pohdin ruoan ja yhteiskuntaluokan yhteyttä. Kuten kirjoitin, on pikaruoan kulutus noussut Yhdysvalloissa ja erityisesti maan köyhä väestö korvaa aterioitaan hampurilaisilla tai kanakoreilla. Selatessani The New York Timesin ruokasivuja, bongasin uuden aiheeseen liittyvän uutisen. Nähtävästi New Yorkissa on astunut voimaan säädös, jonka mukaan pikaruokaloiden on ilmoitettava tiskillä myytävien tuotteiden kalorimäärät. Tämän säädöksen katsottiin vaikuttavan erityisesti köyhien alueiden asukkaiden terveyteen, mutta toisin kävi. Uusimpien tulosten mukaan kalorien esittäminen ei ole muuttanut ruokailutapoja vaan taustalla vaikuttaa edelleen raha. Itseäni jäi mietityttämään, miksi kaupasta ostettu ruoka on Yhdysvalloissa kallista. Vai onko pikaruoka vaan todella todella halpaa? Voisiko asiaan vaikuttaa verotuksen avulla? Suomessa onneksi hampurilaisateria taitaa maksaa vielä yli 5 euroa (?) ja sillä rahalla tekee jo hyvät kotihampurilaiset. Takuulla parempaa ja terveellisempää!

p.s. Täytyy kyllä myöntää, että pikaruokaheikkous löytyy myös tästä keittiöstä...Nimittäin juuri sunnuntaina haimme Moinamotista jälleen kerran pizzat (Lady Libertyt)sunnuntaiheikotukseen. Hyvää oli! Mutta onko pizza pikaruokaa?

(kuva: Flickr - Monsieur Lui - CC)

Lasagne paremmalla valkokastikkeella

Lasagne on yksi parhaista viikonloppuruoista ja tällä reseptillä ei tarvitse alkaa kikkailemaan valkokastikkeella. Tämä on mielestämme jopa parempaa kuin perinteinen valkokastike, mutta taatusti myös rasvaisempaa...

Ragu (toinen ohje löytyy elokuun arkistoista):
400g paistijauhelihaa
1 tlk tomaattimurskaa (Mutti)
1 pieni tlk Mutti-tomaattipureeta
1 nippu basilikaa
4 valkosipulinkynttä
1 iso sipuli
loraus punaviiniä

Helpompi ja parempi valkokastike:
purkki creme fraichea
loraus maitoa
muutama kourallinen raastettua parmesania
pippuria

Laita kattilaan kunnon loraus oliiviöljyä, lisää tomaattimurskat sekä tuoretta basilikaa. Mausta suolalla ja pippurilla. Laita lämpimälle pannulle oliiviöljyä ja kuullota silputtu sipuli sekä 3 valkosipulinkynttä. Lisää jauheliha ja ruskista. Lisää tomaattikastike, loraus punaviiniä ja yksi valkosipulinkynsi. Mausta suolalla ja pippurilla ja anna hautua hetki. Tee sillä välin valkokastike. Laita kulhoon purkillinen creme fraichea, loraus maitoa sekä raastettu parmesan. Sekoita tasaiseksi tahnaksi ja lisää hieman mustapippuria. Kokoa lasagne näin: Laita lasagne-vuoan pohjalle ohut kerros ragu-kastiketta. Lisää lasagnelevyt. Laita lasagnelevyjen päälle kerros ragua ja päälle valkokastiketta. Toista kunnes vuoka on täynnä ja jätä viimeiseen kerrokseen vain ragu-kastiketta sekä parmesania. Paista 200C uuniissa noin 40 minuuttia

RUOKA ON UUSI BEMARI
Helsingin Sanomat uutisoi muutama päivä sitten pikaruoan kulutuksen kasvusta Yhdysvalloissa. Pikaruoan suosiota selitetään taantumalla, joka ajaa köyhtyneitä amerikkalaisia yhä useammin McDonaldsin tai KFC:n tiskeille ja pikaruoalla saatetaan korvata päivän kaikki ateriat. HUH. Ero varakkaiden ja köyhien ruokailutottumuksissa on osissa Yhdysvaltoja jo niin suuri, että viime vuonna Los Angelesin City Council asetti säädöksen, jolla kiellettiin uusien pikaruokaloiden rakentaminen vähävaraisten asuttamille alueille (huom. juttu ei kerro allerkirjoittiko kaupungin pormestari säädöstä!). Mielenkiintoista, mutta mitä mieltä olette: onko pikaruoka esimerkiksi Suomessa näin kova sosiaaliluokan ilmentäjä? Erottavatko foodie-kulttuuri tai pikaruoka käyttäjänsä muista sosiaaliluokista?

Sinisimpukoita kolmella eri kastikkeella

Fakta vietti eräänä lokakuisena perjantaina tyttöjen iltaa, jonka aikana nautittiin sinisimpukoita kolmessa erilaisessa kastikkeessa. Illan aikana valmistui belgialainen olutkastike, inkiväärikastike sekä (ainakin) Länsi-Australiassa suosittu chilikastike (chilli mussels). Simpukoiden esivalmisteluohjeen löydät ensimmäisestä reseptistä. Käytimme näille kastikkeille kolme pussillista tuoreita sinisimpukoita ja syömistä riitti juuri sopivasti (eli paljon) neljälle ruokailijalle. Nautimme simpukoiden kanssa valkoviiniä sekä itsetehtyä leipää. Hyväksi todettu patonkiresepti löytyy arkistoistamme. Hyviä simpukoita ja erinomaista palvelua saat muun muassa Hakaniemen hallin Hangon Kalasta. Kiitos kuvista kuuluu ihanalle ystävälle Ninnille!

Sinisimpukat belgialaisessa oluessa (ohje alunperin HS:stä)
2 kg sinisimpukoita
2 rkl voita
2 salottisipulia
1 valkosipulin kynsi
2 varsisellerin vartta
1 sitruunan mehu
6 dl belgialaista vehnäolutta (esimerkiksi Hoegaarden)
suolaa, mustapippuria
tuoretta persiljaa
tuoretta timjamia

Esivalmistele simpukat: puhdista ja tarkista ne kopauttamalla jokainen avautunut simpukka pöytään. Jos se sulkeutuu, simpukka elää. Heitä pois ne, jotka jäävät avoimiksi.

Hienonna salottisipulit ja valkosipulin kynsi. Viipaloi sellerin varret. Purista sitruunasta mehu. Kuumenna voi suuressa kattilassa tai paistokasarissa. Kuullota kasvikset miedolla lämmöllä. Kaada joukkoon sitruunan mehu ja vehnäolut. Kuumenna kiehuvaksi. Lisää simpukat. Anna kiehua kannen alla noin 5 minuuttia. Simpukoiden ei tarvitse peittyä liemeen: päällimmäiset kypsyvät höyryssä. Käännä simpukat varovaisesti kerran kiehumisen aikana. Siirrä avautuneet simpukat tarjoiluastiaan, heitä pois kiinni jääneet. Tarkista liemen maku, lisää suolaa ja mustapippuria sekä hienonnettua tuoretta persiljaa ja timjamia. Kaada liemi simpukoiden päälle.

Inkiväärisimpukat
pala purjoa
raastettua inkivääriä maun mukaan
puoli pulloa halpaa valkoviiniä
voita

Kuullota pilkottu purjo runsaan voin kanssa. Lisää raastettu inkivääri ja valkoviini. Kiehauta. Lisää simpukat ja anna kiehua noin 10 minuuttia. Tarjoile persiljasilpun kera.

Chilisimpukat
2 rkl oliiviöljyä
1 sipuli hienoksi pilkottuna
3 valkosipulinkynttä pilkottuna
1,5 punainen chili pilkottuna
1 dl valkoviiniä
1 tlk tomaattimurskaa
puolikkaan sitruunan mehu
nippu tuoretta korianteria
nippu tuoretta persiljaa
nippu tuoretta basilikaa

Kuumenna öljy pannussa ja kuullota sipulit sekä chili. Lisää tomaattikastike, sitruunamehu, valkoviini, basilika sekä suolaa ja pippuria. Anna hautua hetki. Kaada puolet kastikkeesta ison kattilan pohjalle, lisää pussillinen simpukoita ja laita päälle vielä loput kastikkeesta. Anna hautua noin 5 minuuttia tai kunnes simpukat ovat auenneet. Tarjoile runsaan korianteri-persilja-basilika-silpun sekä sitruunaviipaleiden kera.

WHERE ARE YOUR FRIENDS NOW?
Kuvia katseltuani päätinkin omistaa tämän tietoiskun ystäville. Ovathan ne ihan parasta, mitä ihminen voi itselleen saada. Tässä siis biisi, jonka sanoja kannattaa kuunnella: LCD Soundsystem - All my friends.

Pizzaa parmankinkulla ja parmesanilla

Yksi blogimme ensimmäisistä kirjoituksista koski vuohenjuusto-pizzaa, mutta pizzaa on samalla taikinalla tehty useaan otteeseen senkin jälkeen. Eräänä viikonloppuna herkuttelimme parmankinkku-parmesan-pizzalla. Pizzaan jos johonkin pätee muuten sanonta "less is more", sillä muutamalla täytteellä kaikki maut pääsevät oikeuksisiinsa.

Tee ensin pohja ja tomaattikastike:
Pizzapohja:
1,5dl vettä
15g tuorehiivaa / 1/2 pussia kuivahiivaa
1tl suolaa
2rkl oliiviöljyä
n.3dl durumjauhoja
Liota hiiva ja suola kädenlämpöiseen veteen. Sekota joukkoon jauhot ja lopuksi oliiviöljy. Anna taikinan kohota n. 30 min liinan alla.

Tomaattikastike (tämä ohje kahteen pizzaan eli kaksinkertaista taikinaohjeen määrät!)
1tlk tomaattimurskaa
1prk tomaattipyrettä
kourallinen tuoretta basilikaa
sipulia
2 kynttä valkosipulia
mustapippuria
oliiviöljyä
suolaa
sokeria
Kuullotta sipuli runsaassa oliiviöljyssä. Laitan sekaan tomaattimurska ja -pyre. Lisää valkosipuli, basilika ja mausteet. Anna hautua ainakin puolituntia ja maista suolan sekä sokerin määrä, korjaa tarvittaessa.

Täyte
parmesania (esim juustohöylällä leikkattuna)
parmankinkkua
rucolaa
paahdettua valkosipulia (ohje Pastaa paahdetuilla valkosipuleilla -reseptistämme)

Näin teet pizzan:
Muotoile taikinasta pizza. Lisää päälle tomaattikastike. Paista uunissa 300C n. 7 min (laita uuninpohjalle uuninkestävä vedellä täytetty astia). Ota pizza pois ja lisää parmankinkkua. Paista vielä muutama minuutti, mutta varo, ettet polta kinkkua. Ota pois uunista ja lisää päälle rucola, parmesan ja paahdetut valkosipulit.

MITEN PARMANKINKKUA TEHDÄÄN?
Parmankinkku tehdään aina Duroc- tai Landrance-siasta. Siat teurastetaan noin 12-14 kiloisina. Haluttu paino saavutetaan ruokkimalla sikoja viljaruokavaliolla. Teurastuksen jälkeen kinkun nahka ja liha suolataan. Tämän jälkeen kinkkua roikutetaan noin viikko, jonka jälkeen ylimääräinen suola pyyhitään pois. Sen jälkeen kinkku siirretään kylmempään tilaan, jossa kinkku saa riippua seuraavat kaksi viikkoa. Riiputuksen jälkeen kinkun annetaan "levätä" noin kahdeksan viikkoa. Lepäämisen jälkeen kinkku huuhdellaan ylimääräisestä suolasta, päällystetään laardilla, suolalla ja pippurilla ja kuivataan kolme kuukautta. Lopuksi kinkku viimeistellään antamalla sen levätä pimeässä tilassa vähintään vuoden ajan.