Onko shampanja hintansa arvoista?

Otsikossa olevan kysymyksen esittää itseasiassa The Guardian -lehden toimittaja Victoria Moore. Artikkelissaan Moore kertoo olleensa Lontoossa järjestetyssä shampanja-tastingissa, jossa ranskalaiset viinitilat esittelevät tuotteitaan. Mooren mukaan vain harva juoma oli maistamisen - puhuttakaan ostamisen - arvoisia. Mistä tämä kuitenkaan johtuu? Eikö perinteisten shampanjatalojen juomien pitäisi olla tasaista "laatukamaa"?

Nähtävästi sokea luotto pullon etikettiin ei shampanjan kohdalla toimi: Champagnen alue on Ranskan ainoa viinialue, jossa shampanjatuottaja saa myydä jo pullotun, vielä kuplattoman tuotteen eteenpäin muille shampanjataloille. Käytännössä tämä tarkoittaa siis sitä, että etiketti ei kerro juoman alkuperästä mitään - tuote voi olla minkä tahansa alueen viinitilan kuohuvaa ja vain kuohu on etiketissä lukevan talon "valmistamaa". Mooren mukaan käytäntöä ei myönnä kukaan, mutta että useat pientila tuottajat kertovat "off the record" myyvänsä tuotteitaan myös suuremmille viinitaloille (nimiä mainitsematta, totta kai).

Aika uskomaton touhua! Tieto tuli yllätyksenä meille, mutta ei ihme: juomme shampanjoita todella harvoin, vaikka niistä muutaman kerran on tullut kirjoitettua. Mutta jos kunnon kuplivaan ei tässä maailmassa voi luottaa niin mihin sitten? Noh, ainakin oman kokemuksen mukaan on Veuve Clicquot ollut aina hyvää ja viimeksi maistetu Piper-Heidsieckin Rosé Sauvage yllätti iloisesti. Pakko siis tukea tuttuja ja turvallisia (ja toivoa, että maailmassa pysyy edes joku roti!).

(Kuva: Champage-alue, Meanest Indian - Creative Commons)