Penninvenyttäjän pasta

Juuri ennen palkkapäivää tai vaikkapa loman jälkeen voi säästöpossu kumista tyhjyyttään. Tässä siis penninvenyttäjän pasta Nigel Slaterin tapaan. Meidän mielestämme tätä pastaa voisi ehkä kehittää lisäämällä kermaa tai jotain muuta nestettä. Nyt pasta oli nimittäin himpun verran kuiva... Toinen vaihtoehto on vain lisätä oliiviöljyä ja säilyttää loraus pastankeitinvettä, jotta pasta on vetisen notkeaa. Ohje on yhdelle, mutta Slaterin tyyliin ei reseptissä ole tarkkoja mittoja. Kokeilkaa siis rohkeasti!

2 palaa kuivaa vaaleaa leipää
pastaa
iso pala voita
oliivöljyä
2 palaa pekonia (me laitoimme kyllä 1/2 pakettia per syöjä..)
persiljaa

Murskaa kuiva leipä muruiksi esimerkiksi tehosekoittimessa. Laita pastavesi kiehumaan ja pasta kypsymään. Sulata pannulla pala voita sekä lorausoliiviöljyä. Leikkaa pekoni pieniksi paloiksi ja paista. Ota pekoni pois pannulta ja lisää hieman lisää (!) voita sekä öljyä. Laita mukaan leivänmurut ja paista kullanruskeiksi. Valuta keitetty pasta (säästä halutessasi pieni loraus keitinvettä ja heitä takaisin kattilaan), lisää leivänmurut ja pannun rasva, pekoni sekä silputtua persiljaa. Sekoita hyvin (lisää tarvittaessa oliiviöljyä) ja mausta suolalla ja pippurilla.

KÖYHÄÄ RUOKAA
Ulkomailla parhaiten tunnetut italialaiset ruoat, kuten pasta tai pizza, ovat itseasiassa maan köyhimmän väestön perinneruokaa. Erittäin hiilihydraattipitoinen, usein vähän lihaa sisältävä, ruoka valmistettiin niistä aineksista, joita oli tarjolla - usein siis pääosin vehnästä. Vaikka Italian eri osissa on aina ollut omat ruokakulttuurinsa, nousivat pizza ja pasta asemaansa maahanmuuton seurauksena. Aikoinaan Amerikkaan muuttaneet italialaiset kuuluivat nimittäin pääosin vähävaraiseen väestöryhmään ja veivät "maailmalle" juuri omat ruokansa. Kai on siis uskottava: hyvä ruoka ei ole rahasta kiinni.