skip to main |
skip to sidebar
Olemme kehuneet useasti Kolmannelta linjalta löytyvän Moinamoti-ravintolan Lady Liberty -pizzaa. Siis sitä pizzaa joka p-a-r-h-a-u-t-t-a väsyneinä lauantaipäivinä. Muutama kuukausi sitten päätimme kokeilla itse Lady Libertyn valmistusta ja kokeilu onnistui "ihan jees". Esikuvan tasolle emme päässeet, mutta ihan hyvää tämäkin oli. Käytimme pizzassa afrikkalaisen maistettua kanaa, jota oli jäänyt yli edellisiltä kokkailuilta. Kanan voi toki maustaa miten tahansa, mutta ainakin alkuperäisessä pizzassa kana on hieman tulista. Jos kokeilette tätä (kannattaa!) niin pistäkääpäs kehitysideoita jakoon! Kehitysasteelle jäi erityisesti tomaattikastikkeen koostumus..
1 tlk Mutti-tomaattipyreetä
1 punainen chili tai pieniä punaisia chilejä viipaleina
sipulia renkaina
1 iso tomaatti viipaleita
1 afrikkalaisittain maistettu kanafile
suolaa
pippuria
1 rkl sambal oelek -tahnaa
tuoretta korianteria
pizzajuustoa
Laita uuni 300C. Tee seuraavaksi pizzapohja F&F-ohjeella. Sekoita tomaattipyreeseen suolaa, pippuria ja sambal oelek -tahnaa. Levitä tomaattikastike pizzapohjalle, lisää pilkottu kana ja paista kuumassa uunissa 7 minuuttia. Lisää tuore tomatti, sipuli, viipaloitua punaista chiliä sekä pizzajuustoa. Paista vielä muutama minuutti.
COPYCAT-RUOKAA
Joskus hyvän ravintolaillallisen jälkeen harmittelee, ettei itse osaa tai pysty tekemään samaa annosta kotona. Ainakin jenkit tuntuvat olevan ravintola-annoksien perään, sillä netistä löytyy huima määrä copycat-blogeja, joissa etsitään ja kehitellään reseptejä, jotka muistuttavat mahdollisimman paljon ravintoloiden (usein ketjujen) ruokia. Tässä muutama linkki: Copykat Recipes, Justmecooking (täältä löytyy lähinnä pikaravintoloiden ohjeita, mutta myös Ben & Jerry'sin Cherry Garcia -resepti!). Mitäköhän suomalaisia ravintolaruokia kannattaisi yrittää kopioida. Ainakin Chez Jasu oli tehnyt spelttilisuketta ravintola Juuren tapaan.
Faktan viime viikonloppu Tallinassa meni lähinnä työn parissa, mutta onneksi aikaa oli myös ruokailuun. Suunnitelma testata Vanhassa Kaupungissa sijaitsevaa Clazzia kaatui, mutta nautimme erinomaisen illallisen opiskelijoiden ja taideväen suosimassa Hell Huntissa.
Lauantaina nautittu lohiannos oli sen verran hyvä, että sunnuntaina päädyimme samaan paikkaan lounaalle. Juustoinen tomaattikeitto toimi mainiosti ja matkakumppanin Club Sandwich katosi lautaselta nopeasti. Lounaan jälkeen päädyimme viereiseen Anneli Viik -suklaapuotiin, jossa nautimme espressot ja konvehdit. Mukaan tarttui kolme pientä pakettia käsintehtyjä luksuskonvehteja tuliaisiksi (lue: itselle). Neljän luksuskonvehdin paketti kauniissa kääreissä kustansi noin neljä euroa ja taso oli suomalaisen Chojkon luokkaa. Aika hyvä diili siis!
(Kuva: tuleva matkabloggari Ida)
Designboom.com tarjosi tänä aamuna mielenkiintoisen artikkelin. Artikkelissa esitelty kuvasarja näyttää eri maiden aamiaistottumuksista valokuvaaja Oliver Schwarzwaldin silmin. Inspiroivaa esillepanoa ruokabloggaajillekin.
(Kuva: Designboom / Oliver Schwarzwald)
Onko luomu kalliimpaa kuin tavallinen ruoka? Ja kuinka paljon kalliimpaa? Noh kerrataan ensin hieman: Vehnättömän kuukauden lisäksi vietimme tammikuussa myös luomua ja lisäaineetonta ruokaa suosivaa kuukautta. Ideamme oli siis korvata "tavallinen" tuote aina kun mahdollista luomulla, mutta ruokatottumuksiamme emme vehnättömyyden lisäksi muuttaneet luomuilun perässä.
Nyt saimme vihdoin jonkinlaista tietoa luomuilun (ja vehnättömyyden?) kustannuksista, sillä postiluukusta kopsahti S-Ryhmän lehtinen, jossa on eritelty ruokakauppoihin käyttämämme rahat (emme ole bonusten perässä juoksijoita, mutta lähikaupat ovat kaikki S-Ryhmän kauppoja...). Lappusesta käy ilmi, että ruokakustannuksemme nousivat tammikuun ajalla lähes 50%! Luomua suosiva ja vehnätön tammikuu maksoi siis 1,5 "tavallisen" kuukauden verran.
Tulokset eivät sinänsä ole yllättäviä, sillä esimerkiksi Taloussanomissa ilmestyneen luomukriittisen kolumnin mukaan ainakin Briteissä luomu on jopa 60% kalliimpaa kuin "tavallinen" ruoka. Fakta kuitenkin yllättyi kuukauden laskusta, sillä optimistina kuvitteli luomun maksavan noin 30% enemmän kuin "tavallisen" ruoan. Toisaalta tämäkään linkki ei tue Faktan mielikuvaa: luomu on muuta ruokaa selvästi kalliimpaa.
Luomun kova hinta on perusteltua, mutta F&F ihmettelee miksi luomunkulutusta ei tueta esimerkiksi verohelpotuksin. Korkea hinta ei kaikkia haittaa, mutta luomuruoka on selvästi vähävaraisten ulottumattomissa. Vai mitä mieltä lukijat ovat: onko luomu liian kallista tai tulisiko luomua edes ylipäätään tukea?
(Kuva: Binary Ape - Creative Commons - Huom: Kuvassa luomutorimyyjän hintavertailua omien ja peruskaupan tuotteiden kesken. Nähtävästi luomu on ainakin jossain halvempaa!)
Saimme hauskan tunnustuksen Suomalaisen ruokakulttuurin edistämiskeskukselta. Fakta & Farfalle on nimittäin valittu viime kuukauden eli helmikuun ruokablogiksi! Perustelut valinnalle menevät näin:
"Fakta & Farfalle ilahduttaa ideallaan: se antaa reseptien ja ruokaan liittyvien elämysten lisäksi tilaa myös pienille ruokafaktoille ja ruokauutisten kommentoinnille. Bloggaajat ovat myös laittaneet itsensä likoon esimerkiksi viettämällä vehnätöntä kuukautta ja raportoimalla kokeilusta kiinnostavasti ja lähestyttävästi"
Aiempia tunnustuksen saamia blogeja ovat muun muassa Pastanjauhantaa, Voisilmäpeliä, Siskot kokkaa ja Vuosi Vegaanina. Muutama meille tuntematon blogi löytyi joukosta eli pitääpä tutustua. Ainakin tammikuun ruokablogiksi valittu Viva Ciabatta! -blogista löytynyt hapanjuurileipä vaikutti ehdottoman kokeiltavalta reseptiltä.
Fakta viettää viikonloppua tällä hetkellä Tallinnassa. Kyseessä ei tosin ole puhtaasti lomareissu, mutta onneksi viikonloppu taittuu hyvässä seurassa! Eilen väsyneet raadot raahautuivat Elevant-ravintolaan, joka tarjoilee perushyvää intialaista, mutta joka on (valitettavasti!) nähnyt jo parhaat päivänsä. Tai sitten satuimme paikalle vain heikompana hetkenä. Tänään on tarkoitus testata Clazzia, joka on live-baarin ja ravintolan sekoitus. Katsotaan mitä ilta tuo tullessaan....Kaupunki on meidän!
Kuvassa Ida (jonka matkablogi starttaa muuten lähiaikoina - kannattaa kurkkiä F&F:stä linkkiä, sillä nainen on SUPERreissaaja!) ja väsynyt ruokabloggari Fakta.
Kiirettä pitää eli pidetään reseptit simppeleinä. Tämä ohje löytyi paljon käyttämältämme Food & Wine -sivustolta. Alkuperäisen ohjeen mukaan resepti on neljälle.
1 rkl öljyä
1 sipuli viipaloituna
1 tl raastettua tuoretta inkivääriä
1 valkosipulinkynsi ohuina viipaleina
1 iso chili viipaloituna
1 tl kurkumaa
4 isoa herkkusientä paloina
500g parsakaalia palasina
1 porkkana ohueksi viipaloituna
1-2 tölkkiä säilöttyjä luumutomaatteja (alkuperäisessä ohjeessa 3 tölkkiä...)
300 ml kookosmaitoa
1 pkt kiinteää tofua
1,5 dl vettä
2 rkl soijaa
iso kourallinen tuoretta thaibasilikaalimelohkoja tarjoiluunKuumenna öljy wok-pannussa Lisää sipuli, inkivääri, valkosipuli ja chili. Kuullota muutama minuutti. Lisää kurkuma, sienet, parsakaali ja porkkana. Wokkaa noin 3 minuuttia. Lisää tomaatit, kookosmaito, tofu, vesi ja soija. Anna kiehua noin 4 minuuttia tai kunnes vihannekset ovat al dente. Lisää pilkottua basilikaa ja tarjoile limelohkoilla.
BONGAA BLOGGARI
Onko tämä nyt fakta vai mikä, mutta huomaako kukaan bloggaria yllä olevassa kuvassa? Siellä se on, katsokaa tarkkaan! Kuvassa näkyy siis Farfalle työn touhussa eli valokuvaamassa. Pitääpäs muuten tehdä joku päivä bloggaus kuvaamisesta... Hienoja laitteita tai välineitä ei meillä ole, mutta mielikuvitusta kylläkin. Kuvaussessioissa hyödynnetään niin foliota kuin valkoisia kansioita. Noh, lisää näistä kuvauspostauksen yhteydessä!