Näytetään tekstit, joissa on tunniste ulkomailla. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste ulkomailla. Näytä kaikki tekstit

maanantai 30. elokuuta 2010

Ravintolavinkki Lontoosta

Pakko fiilistellä myös täällä Suomen Lontoon instituutin järjestämää Hel Yes!-ravintolaa. Konseptin ideana on yhdistää suomalaisia makuja ja designia sekä (käsittääkseni) esitellä näitä lontoolaisille herkkusuille. Jos kukaan blogin lukijoista suuntaa syyskuussa tai lokakuussa Lontooseen saattaa tämä olla kaupungin pakkonähtävyyksiä. Niin...vai onko järkeä syödä suomalaista ruokaa Lontoossa? Kyllä, jos sen kokkaa Antto Melasniemi. Designin keskellä.

keskiviikko 21. heinäkuuta 2010

Loma Roomassa (ja vähän muuallakin)

Muutaman viikon loma lähenee loppuaan, mutta mikä loma se onkaan ollut! Parasta oli tietysti Rooma, jossa syötiin hyvin, juotiin hyvin, uitiin kraateriin muodostuneessa järvessä ja nautittiin Grottaferratan Castelleton tunnelmasta. Lyhyesti sanottuna siis aivan mahtavaa aikaa! Mutta koska haluamme jakaa parhautta myös lukijoiden kanssa, tässäpä huippuhetkiä Roomasta. Fakta & Farfalle: Rooma -kartasta löydät kaikki tässä kirjoituksessa mainitut kohteet.
Ensimmäinen päivä Roomassa alkoi helteisesti, mutta hyvin. Takeltelevalla italialla pääsimme kuin pääsimmekin Via Prenestiinalle nauttimaan aamun ensimmäiset (oikeat - lentokoneen sumppia ei lasketa) kahvit. Oli hyvää ja ah niin italialaista kun ziaksi ylennetyn Farfallen äidin ja koko kahvilan henkilökunnan kanssa käytiin läpi päivän kuulumiset. Perhe ei selvästikkään ulotu Roomassa neljän seinän - tai sukulaissuhteiden - sisälle. Hyvä niin!
Jo ensimmäisenä päivänä kuljimme läpi Rooman nähtävyyksiä. Vaikka välillä Faktan oli pakko tarkastella asioita Mondon Rooma-oppaasta, toimi parhaana oppaana Zia Riitta. Yhden päivän aikana nähtiin niin Colosseum, Fontana di Trevi, Pantheon kuin Espanjalaiset portaat. Onneksi matkajuomaa eli proseccoa sai jokaisesta kulmabaarista! (Huom! Essi Avellan muuten listasi uusimmassa Glorian Ruoka & Viinissä kolme lempiproseccoaan: Gancia Prosecco Brut, Prosecco Primo V ja Desiderio Jeio Prosecco Valdobbiadene Brut.)
Loman toisena päivänä vierailimme Vatikaanin museossa ja Sikstiiniläiskappelissa (ostakaa liput etukäteen täältä). Jos kohteena on myös Pietarinkirkko, kannattaa muuten pukeutua olkapäät JA polvet peittävään asuun. Näimme monta olkapäänsä peittänyttä turistia, jotka jäivät rannalle ruikuttamaan liian lyhyiden hameiden takia... Eikä kirkkoa kannata tosiaankaan jättää väliin, vaikka aika ylitsepursuilevan loistokas se onkin. Kupoliin kiipeämällä saa nimittäin vaivan palkaksi kaupungin parhaat näkymät! Vatikaanissa vierailijoille on pakko suositella myös mahtavaa ravintolalöytöä, Da Vito E Dinaa (katso kartasta). Eksyimme nimittäin itse kyseiseen paikkaan, jossa Fakta söi ylläolevan ja uskomattoman hyvän simpukka-annoksen. Käykää kokeilemassa!
Koska Rooman kesäpäivät ovat tukahduttavan kuumia, kannattaa aktiivisimmat hetket ajoittaa iltaan. Ylläoleva näkymä on Trinita Dei Montin kirkon edustalta, joka löytyy heti Espanjalaisten portaiden yläpuolelta. Bella Roma!
Loma ei olisi loma ilman vierailua paikalliselle ruokatorille. Tämä herra löytyi Via Del Pignetolta, joka tunnetaan ehkä paremmin opiskelijoiden ja nuorten illanviettokatuna. Kadulta löytyy niin baareja kuin katuruokaa ja nurkan takana, Via Casilina Vecchialla, on opiskelijoiden suosima Circolo-klubi. Käykää tutustumassa - me emme sinne asti päässeet kiitos Pignetolta löytyneen brasilialaisen baarin...
Ja kolmantena päivänä..siirryimme Grottaferratan kylään, johon nousee piakkoin muun muassa Zia Riitan ylläpitämä majatalo, Castelletto, ikoninmaalauskursseineen. Ensimmäisenä iltana teimme yhdessä ruokaa ja nautimme illallisen vuonna 1936 rakennetun castelleton eli pienen linnan puutarhassa. Hyvä ruoka, kynttilät ja paikallinen viini tekivät ihmeitä: Roomaan kuumuus ja kaoottisuus haihtuivat ajatuksista ja mieli lepäsi kesäillan lempeydessä.
Grottaferratan paikallisiin herkkuihin kuuluu porchetta, paikallinen snägäriannos. Tosin on pakko sanoa, että pitkään kypsytetty possu ja erilaiset antipastot hakkaavat Helsingin kebabit mennen tullen. Miksi meiltä ei löydy tälläistä? Kylän kulmilta löytyy muuten myös Frascatin ihastuttava kaupunki, jonka päätorin laidalla sijaitsevasta gelateriasta saa erittäin hyvää jäätelöä. Ja mitä olisi Italia ilman gelatoa?
Viimeisenä päivänä vierailimme alueen maisemissa ja ajoimme Tuscolo-vuorelle. Ylhäältä avautui loman paras maisema. Tänne on päästävä uudelleen...


maanantai 12. heinäkuuta 2010

La Dolce Roma!


Blogimme hiljentyi hetkeksi, sillä matkasimme viime viikolla kohti Roomaa ja italialaisia ruokaherkkuja! Blogipäivitys ei jostain kumman syystä ollut päivittynyt ajastetulla päivityksellä, joten laitetaan se nyt. Kaupungissa on tukahduttavan kuuma, mutta onneksi asumme vähän matkan päässä, sitruunapuun värittämässä ja värisessä talossa. Tarkoituksena on vierailla paitsi perusnähtävyyksissä, ja tärkeimmät ovatkin jo nähty, sekä ostaa myös matkalaukku täyteen Italian herkkuja, joita maistellaan toki bloginkin puolella heinäkuun lopussa. Juhlimme muuten blogin vuosipäivää 13.7, katsotaan jos saadaan Rooma-terveiset silloikin lukijoille. Olette nimittäin parhaita!



perjantai 16. huhtikuuta 2010

Loma Lontoossa (vol. 2)

Viime kesänä vierailimme Lontoossa osittain työn osittain loman puitteissa. Viime viikolla vietimme kaupungissa rehellisen loman. Ja ihana loma olikin: aurinko paistoi, lämpötila kohosi parhaimmillaan lähes 20 asteeseen ja ruokaa sekä juomaa riitti! Berliinin kartan tavoin teimme myös Fakta & Farfalle: Lontoo -kartan. Siitä voi kätevästi nähdä missä menimme ja mitä koimme viiden päivän aikana. Mutta nyt kuvareportaasia (tällä mukaan ei tullut järkkäriä vaan kuvat on otettu pokkarilla) Lontoon loman parhaista paloista:
Ensimmäinen lomapäivä, eli torstai, avautui eteemme aurinkoisena väsymyksestä huolimatta. Edellisen illan lentomyöhästelyistä johtuen unta kertyi huimat 4,5 tuntia! Onneksi kahvi, puisto ja keväinen kaupunki saivat tunnelman nousemaan.Kahvin avulla kolusimme myös osan British Museumista, joka jäi viime kerralla näkemättä työkiireiden takia. Hienolta näytti, tosin Faktahan nukahti tuolille museon Kreikka-osiossa. Lukuisista kuvatodisteista huolimatta, te saatte säästyä tältä pyhäinhäväistykseltä. Tirsojen jälkeen suuntasimme matkamme kohti Sir John Soanen museota, joka on mielenkiintoinen sekoitus hulluutta ja neroutta. Kyseessä on arkkitehtiopettaja Soanen kotitalo, josta löytyy varmasti satoja eri arkkitehtuurisia tyylejä. Mies rakensi hullun kokoelmansa näyttääkseen opiskelijoille "livenä" erilaisia arkkitehtuuri-, taide- ja rakennustyylejä. Mieletön, hullu ja ilmainen (!) kohde.Sivistyksen jälkeen oli aika kohdata paikallista kulttuuria eli lähteä pubiin. Oppaana toimi myös majoituksesta vastannut ystävämme Mona. Kuten kuvasta huomaa, oli kaupungin kirsikkapuut täydessä loistossaan.
Niinhän siinä sitten kävi, että seuraavana aamuna maistui "pieni" aamiainen. Paikkana Angelissa sijaitseva The Breakfast Club ja lautasella All American (pekonia, tuoremakkaraa, kolme pannukakkua, perunasörsseliä ja kananmunaa) sekä Full Monty (papuja, pekonia, tuoremakkaraa, perunasörsseliä, paahtoleipää). Uskomatonta, mutta totta: söimme lähes kaiken. Hintakaan ei ollut paha: kyseiset ateriat sekä latet ja tuorepuristettu mehu kustansivat yhteensä noin 30 euroa. Näiden jälkeen oli hyvä lähteä jonottamaan Barbican Centerin eläviä lintuja ja sähkökitaroita yhdistävään näyttelyyn. Kannattaa ehdottomasti käydä ja jonottaa suosiolla - mekin seisoimme ulkopuolella lähes tunnin...Illalla järjestimme dinner partyt kuudelle ystävälle, joihin lukeutui myös sattumalta kaupungissa ollut latvialainen ystävämme Kalvis. Tarjoilu koostui yksinkertaisesta alkupalasta (vihersalaatti, tapenade ja tuoretta leipää) ja Olga's-delistä ostetuista tuoreista (samana päivänä tehdyistä) pastanyyteistä. Täytteiksi valikoitu ricotta-pinaatti, kesäkupritsa sekä tryffeli. Arvaatte varmaan, mikä oli Faktan suosikki... Ilta jatkui pitkälle yöhön syöden, juoden ja musisoiden - olihan mukana yksi jos toinenkin musiikkipelejä hallitseva henkilö!

Seuraavana aamuna heräsimme ihanaan auringonpaisteeseen. Eikun ylös ja mahtaville Broadway-ruokamarkkinoille (pakollinen kohde!)! Keräsimme mukaamme erilaisia herkkuja (mm. yllä olevan "artesaani-omenapiirakka) ja pystytimme leirin läheiseen puistoon. Emme muuten olleet ainoita, jotka hyödynsivät lämpimän päivän ja vihreän nurmikon - tunnelma oli lähes vappumainen! Puistoilun jälkeen yritimme päästä todella kiinnostavan näköiseen ja kehuttuun ravintolaan Bistrothequeen. Valitettavasti ravintola sekä seuraava kohteemme, kehuttu viatnamilainen Green Papaya, olivat täynnä, joten päädyimme läheiseen "ihan ok" vietnamilaiseen. Jos lukijoista löytyy tulevia Lontoon-matkaajia niin testatkaapas Bistrotheque ja kertokaa kommentit!
Loman viimeisenä kokonaisena päivänä, sunnuntaina, suuntasimme matkamme kohti Itä-Lontoon kukkatoria. Hieno paikka joskin aivan liikaa ihmisiä aamun olotilaan nähdeen. Onneksi paikasta löytyi myös tuoreita ostereita 1,5 punnan hintaan myynyt heppu. Nyt tiedetään miltä osteri maistuu: merelle, rantakalliolle, auringolle ja suolaiselle tuulelle. Torilta jatkoimme matkaamme kohti viime kesän kirjoituksessakin kehuttua Brick Lanea ja Sunday Up Markettia. Tällä kertaa oppaamme Mona vei turistit tottuneesti etiopilaista (suolaista) enjera-lettua myyvän kojun luo. Oli mielettömän hyvää, tulista ja kaikin puolin täydellistä katuruokaa!
Sunnuntai-päivän ja loman lopetimme Brick Lanen ja Bethnal Green Roadin risteyksessä sijaitsevaan Cafe Blue -baariin, josta sai muun muassa fishbowl-drinkkejä eli jättimäiseen kultakalakulhoon tehtyjä juomia! Tässä Fakta ja Mona nauttivat mansikka-mojitoa. Oli hyvää, mutta nyt ymmärrätte varmaan miksi tänä viikonloppuna vietetään detox-viikkoa...

torstai 8. huhtikuuta 2010

Jäätelövene

Kävipä muutama viikko sitten niin, että satuimme kävelemään kotikatuamme juuri silloin kun paikalla kaarsi Jäätelöauto! Oli sitten pakko ottaa testiin vanha lapsuuden klassikko eli jäätelövenepaketti. Toffeeveneet menivät sen verran nopeasti (huom. niitä oli syömässä myös muutama ystävä - tosin Farfallen jäätelöaddiktion tuntien ei tahti olisi ollut sen hitaampaa kahdestaankaan), että jo viikon jälkeen pahvilaatikko ammotti tyhjyyttään. Päätimme siis kokeilla jäätelöveneisen valmistusta itse. Lopputulos otti enemmän hampurilaisen kuin veneen olomuodon, mutta ihan hyviä nämä olivat. Jäätelöä, lehtitaikinaa ja suklaakastiketta - ei kai tuolla reseptillä voi mennä vikaan?

vaniljajäätelöä
lehtitaikinaa
tummaa suklaata

Sulata suklaa vesihauteessa eli kaada laakeaan astiaan tulikuumaa vettä, laita astian keskelle pienempi kulho ja laita kulhoon suklaata. Anna sulaa. Leikkaa lehtitaikinasta ympyrän muotoisia paloja. Asettele esim. muffinivuokaan (saattaa kyllä onnistua ilmankin!). Paista ohjeen mukaan. Kun veneet/pallot ovat kypsyneet, ota ne pois uunista ja anna jäähtyä hetki. Kaavi jäätelöpallolusikalla (kannattaa dippaa välillä kuumaan veteen niin jäätelö irtoaa helpommin) palloja, täytä veneet ja viimeistele sulatetulla suklaalla.

MATKOILLA TAAS
Jos blogimme hiljentyy viikonlopuksi, älkää ihmetelkö. Olemme nimittäin vierailemassa ystävämme Monan luona Lontoossa ja nauttimassa keväisestä kaupungista! Tarkoituksena on vierailla ainakin Céleste Bousier-Mougenotin näyttelyssä, jossa linnut soittavat "livenä" sähkökitaroita. Suuntaamme matkamme myös kohti Cat & Mutton -gourmetpubia sekä jo aiemmin testattua Sunday Up Markettia. Hauskaa viikonloppua!

torstai 4. maaliskuuta 2010

Ravintola- ja kahvilavinkki Tallinnaan


Faktan viime viikonloppu Tallinassa meni lähinnä työn parissa, mutta onneksi aikaa oli myös ruokailuun. Suunnitelma testata Vanhassa Kaupungissa sijaitsevaa Clazzia kaatui, mutta nautimme erinomaisen illallisen opiskelijoiden ja taideväen suosimassa Hell Huntissa.

Lauantaina nautittu lohiannos oli sen verran hyvä, että sunnuntaina päädyimme samaan paikkaan lounaalle. Juustoinen tomaattikeitto toimi mainiosti ja matkakumppanin Club Sandwich katosi lautaselta nopeasti. Lounaan jälkeen päädyimme viereiseen Anneli Viik -suklaapuotiin, jossa nautimme espressot ja konvehdit. Mukaan tarttui kolme pientä pakettia käsintehtyjä luksuskonvehteja tuliaisiksi (lue: itselle). Neljän luksuskonvehdin paketti kauniissa kääreissä kustansi noin neljä euroa ja taso oli suomalaisen Chojkon luokkaa. Aika hyvä diili siis!

(Kuva: tuleva matkabloggari Ida)

lauantai 27. helmikuuta 2010

Terveisiä Tallinnasta!

Fakta viettää viikonloppua tällä hetkellä Tallinnassa. Kyseessä ei tosin ole puhtaasti lomareissu, mutta onneksi viikonloppu taittuu hyvässä seurassa! Eilen väsyneet raadot raahautuivat Elevant-ravintolaan, joka tarjoilee perushyvää intialaista, mutta joka on (valitettavasti!) nähnyt jo parhaat päivänsä. Tai sitten satuimme paikalle vain heikompana hetkenä. Tänään on tarkoitus testata Clazzia, joka on live-baarin ja ravintolan sekoitus. Katsotaan mitä ilta tuo tullessaan....Kaupunki on meidän!

Kuvassa Ida (jonka matkablogi starttaa muuten lähiaikoina - kannattaa kurkkiä F&F:stä linkkiä, sillä nainen on SUPERreissaaja!) ja väsynyt ruokabloggari Fakta.

sunnuntai 22. marraskuuta 2009

Berliinin kartta II – mitä, missä, milloin

3. päivä
Loman kolmas aamu alkoi Monster Ronsonin kostolla. Edellisen illan vaihtuminen varhaisaamuun takasi nimittäin kello 17 asti kestäneen huonovointisuuden ja totaalikooman. Kun viimein pääsimme sängystä ylös suuntasimme kohti Mitte-kaupunginosaa ja meille vinkattua (kiitoa Tuipe!) White Trash Fast Foodia. Kannatti matkustaa koomatilassakin, sillä paikasta sai maailman parhaan dagen efter -juoman eli puolen litran tuore sitruunamehu vodkalla. Juoma (6,50e) ja jättimäinen chilihampurilai
nen (8,5e) ja olivat kuin kelluva pelastusrengas Titanicin turmassa ja vähitellen lomailijoiden keskustelu vaihtui kyllä-, ei- ja paha olo-tyyppisistä lausahduksista iloisempaan suuntaan. Ihme oli tapahtunut.

White Trash Fast Food kohensi olotilaa sen verran, että uskalsimme lähteä kohti ystävän kehumaa venäläistä surffibaaria CCCP:tä. Valitettavasti saavuimme paikalle tuntia ennen aukeamista eivätkä sisällä istunut venäläismiesten jengi päästänyt kahta kärsivää edes oluelle. Paikka näytti kyllä sen verran hauskalta, että kokeilemattakin sitä voi tässä lämpimästi suositella. Onkohan lukijoilla kokemuksia kyseisestä paikasta?

4. päivä
Neljäs aamu alkoi yön liskodiskosta huolimatta suhteellisen rauh
allisissa merkeissä. Koska emme jaksaneet raahautua ajoissa hotellin superaamiaiselle, lähdimme kohti Kreuzbergia ja Unlike.Berlin-sivulta bongattua Cuccuma-kahvilaa. Rento sisustus ja täydellinen latte tekivät paikasta mahtavan laiskan aamun aloituspaikan.

Cuccuman jälkeen lähdimme hortoilemaan lähikaduille ja löysimme aika hauskan käytettyjen vaatteiden kaupan, Colours Kleidermarkt GmbH:n. Kaupassa kaikki punnittiin kiloittain, joten silkkipaidat ja huivit olisivat tulleet täällä halvoiksi. Harmi ettei kärsivällisyys tonkimiseen riittänyt, joten lähdimme kaupasta tyhjin käsin.

Kreuzbergistä otimme U-Bahnin kohti Mitteä, sillä jo eilisessä väsymystilassa
bongasimme alueelta Kemikaalicoktailin Nooran hehkuttaman luomusalaattibaarin, Eve & Adam'sin. Paikka oli kaikkien kehujen arvoinen, sillä alle 8 eurolla sai täysin luomun salaatin itse valitsemillaan täytteillä! Mitessä sijaitsevalta Alte Schönshauser Strasse -kadulta löysimme myös
monta ihanaa pikkukauppaa ja erityisesti East Berlin -putiikin rekeillä roikkui hyvälaatuisia ja kauniita vaatteita. Onneksi ne myös jäivät rekkeihin yhtä mekkoa lukuunomatta, sillä hinnat eivät todellakaan olleet Suomen putiikkeja halvemmat.

Mitte-kierroksen jälkeen suuntasimme kohti hotellia, jossa otimme jo tavaksi muodostuneet kahden tunnin päiväunet. Vuorokausi rytmi oli muutenkin sekaisin kun nukkumaan pääsi aamulla, heräsi iltapäivällä ja vuorokauden virkein hetki osui kello 22 paikkeille...mutta lomalla kun oltiin piti sekavuudesta vain nauttia.

Päiväunien jälkeen lähdimmee tapaamaan ystäväämme Seljaa, joka oli "vahingossa" muuttanut Berliiniin 4 viikon kielikurssin jälkeen. Emme tosin ihmetelleet Seljan päätöstä, sillä asuinpaikakseen nainen oli löytänyt aika mahtavan 10 hengen kommuuniin Kreuzbergista. Kommuuni oli mahtava sekoitus taiteellista luovuutta ja yhteisöllisyyttä. Seljan mukaan asukkaat nimittäin nauttivat joka ilta yhteisen aterian, joka kokattiin ison hallin keskelle rakennetussa bambumaja-keittiössä.. Hullua, mutta niin Berliiniä!

Viihdyimme kommuunissa pitkälle yöhön ja kello 02 lähdimme kohti baaria. Juuri tässä piilee Berliinin yöelämän viehätys: aukioloajat ovat vapaat ja baarivaihtoehtoja lukematon määrä, joten ulos ei tar
vitse lähteä juosten jo kello 24. Oli mahtavaa istuskella kotona juuri niin pitkään kuin halusi, sillä tiesi, että baariin kyllä pääsee ja aikaa hauskanpidolle jää yllinkyllin. Tätä (vapautta) lisää myös Suomeen! Suomalainen baarielämä ja yleinen sääntö/kyttäämiskulttuuri jäi muuten mietityttämään niin paljon, että isompi postaus aiheesta varmasti tulossa...

5. päivä

Loman viimeinen päivä meni hyvin rennoissa tunnelmissa. Emme oikeastaan jaksaneet tehdä mitään, joten suuntasimme matkamme kohti Frierichshainin ravintoloita ja kauppoja.
Alueelta tarttuikin mukaan lähes täydellinen vintage-laukku kannettavalle tietokoneelle, tosin on edelleen mysteeri miten vintage ja täydellinen istuvuus MacBookille voivat löytyä samasta laukusta...ja vain 15 euron hintaan!

Alueelta löytyi myös mukava pieni thaimaalainen ravintola Papaya, jonka tofu-nuudeli on ehdottomasti kokeilemisen arvoinen.

Loppupäivän vietimme ehkä jo hieman nolosti hotellilla. Toki mietimme pitäisikö juhlistaa loman päättymistä 5. dönerillä tai x:llä määrällä vehnäolutta, mutta päätimme tehdä vihdoinkin sitä mitä lomalla yleensä tehdään: rentoua. Hyvä päätös olikin, sillä aamun kello 07 herätys ja lähtö kentälle tuntuivat silti aivan liian epäinhimillisiltä. Kävi siis kuten usein hauskimmilla lomilla: kotiin palatessa oli vielä väsyneempi kuin lähtiessä. Noh, onneksi mieli oli sentään saanut lepoa ja asianmukaisia virikkeitä. Kiitos, Berliini!

Faktan & Farfallen 3 hyvää syytä matkustaa Berliiniin:
1. Rento suhtautuminen ihan kaikkeen. Kaupungissa ei turhaan kyttäillä tai kauhistella vaan graffitit, mummot, koirat, lapset ja elämäntapaintiaanit ainakin vaikuttavat mahtuvan samaan kaupunkiin.

2. Halpa ruoka ja juoma. Kaupunkikulttuuriin kuuluu olennaisena osana seurustelu ravintoloissa ja baareissa. Suomessa se on hintojen takia käytännössä mahdotonta, mutta jostain syystä Berliinissä ruokaa ja juomaa saa edullisesti

3. Yllätyksiä joka kulmassa. Berliini on kaupunki, jossa voi tapahtua mitä vain. Tai ainakin siltä tuntui kun kävelimme Friedrichshainissa sijaitsevan gallerian avajaisiin... Joka nurkan takaa löytyy jotain häkellyttävän kaunista tai uskomattoman rumaa. Harvoja paikkoja on siis putsattu, remontoitu tai tuhottu vaan kaupungin annetaan elää vapaana organismina. Näin ainakin koimme Kreuzbergin, Neuköllnin ja Friedrichshainin alueilla.


Berliini-aiheisia linkkejä:

Fakta & Farfalle: Berliini (Google Maps). Huom! Karttaa saa nyt muokata kuka tahansa eli jakakaa vinkkinne!
Kemikaalicoktailin Berliini
Unlike.Berlin


Kuvat: Fakta & Farfalle, White Trash Fast Food

lauantai 21. marraskuuta 2009

Berliinin kartta I - mitä, missä, milloin

Terve taas rakkaat lukijat! Viisi päivää vierähti Berliinissä huimaa vauhtia ja vielä tällä viikolla vaivannut arkiahdistus aiheutti matkaraportin pienehkön viivästymisen. Parempi kuitenkin myöhään kuin ei milloinkaan eli tässä lomamme parhaat palat osa I. Postauksen lopusta löytyy muuten linkki tekemäämme Google Maps -karttaan, johon laitamme myös osan II kohteet ja vinkit.

1. päivä
Viime viikon tiistaina saavuimme pitkän odotuksen jälkeen Berliiniin. Ensitöiksemme kirjauduimme vain muutama kuukausi sitten avattuun design-hotelliin, Hotel Michelbergeriin. Neljäntoista kaveruksen perustama hotelli oli todella iloinen yllätys, jossa silmä lepäsi sisustuksessa, keho mahtavalla yläparvella ja 8 euron luksusaamiainen sai veden kielelle. Hintakaan ei ollut laatuun nähden paha, sillä kahden hengen huoneen sai 65 eurolla. Myös hotellin sijainti oli mitä mainioin, sillä paikka sijaitsee aivan W
arschauer Strasse -junapysäkin edessä, mielenkiintoisten Kreuzbergin ja Friedrichscheinin -kaupunginosien rajalla.


Matkan ensimmäinen kulinaristinen kokemus syntyi jo saapumisiltana. Hotellin työntekijät vinkkasivat meidät tunnelmalliseen ja (Suomeen verrattuna) halpaan italialialaiseen ravintolaan, joka löytyi heti Kreuzberg-kaupunginosan rajalta. Valitettavasti ravintolan nimi ei jäänyt mieleen, mutta eipä hätää. Löydät summittaisen sijainnin tämän postauksen yhteyteen tehdystä Google Maps -kartasta! Kyseisessä ravintolassa kannattaa ehdottomasti testata pizzaa
, jonka täytteistä löytyi ainakin rucolaa ja parmankinkkua. Se oli lähes täydellisyyttä hipova täytekokonaisuus rapealla pohjalla!

Illallisen jälkeen lähdimme koluamaan Friedrichshain-kaupunginosan baareja, joskin alkupökerryksessä alue tuntui kolkolta ja hieman....tylsältä. Onneksi illuusiota kest
i vain hetken, sillä jo samana iltana päädyimme viettämään iltaa tavalla, joka voi tapahtua vain ulkomailla. Kävelimme nimittäin puolivahingossa erään "vielä rakennusvaiheessa olevan" gallerian avajaisiin, jossa päädyimme viettämään viinin kyllästämät kolme tuntia. Katosta roikkuvat sähköjohdot, epämääräinen taide ja kynttilät pöydällä olivat juuri sitä rappioromanttista tunnelmaa, jota tulimme Berliinistä hakemaan.

2. päivä
Taidegallerian avajaiset kostautuivat seuraavana a
amuna pienimuotoisen kohmelon muodossa. Onneksi hotellin luksusaamiainen antoi uutta potkua hitaasti alkaneeseen päivään ja lähdimmekin reippaina kävelemään pitkin East Side Gallerya. Tämä Berliinin ykkösnähtävyys on pisin säilytetty pätkä Berliinin muurista, johon vuonna 1990 24 taiteilijaa eri puolilta maailmaa antoivat oman taiteellisen panoksensa. Tänä vuonna muurin maalaukset ovat erityisen hienossa kunnossa, sillä keväällä alkanut entisöintimaalaus on tuonut teosten väriloiston takaisin. Ehdottomasti yksi mielenkiintoisimmista nähtävyyksistä, joita muuten tulee nähtyä aika harvoin.

Illalla lähdimme taas kohti Kreuzbergiä, josta löysimme suhteellisen halvan, joskin ei kovin tunnelmallisen, sushibaarin. Kuudella ja puolella eurolla paikasta irtosi kahdeksan palan sushisetti sekä miso-keitto, mutta tekno-henkinen sisustus ei houkutellut jäämään pidemmäksi aikaa. Eipä ihme, että suurin osa asiakkaista otti ruokansa take-awayna... Sushien jälkeen päädyimme mahtavaan pikkubaariin nimeltä Kirk. Anteliaat viinilasilliset sekä vinyyliltä soitettu Belle & Sebastian piristivät eilisillasta väsynyttä mieltä sen verran, ettei ilta todellakaan jäänyt siihen.

Kello yhden aikaan päädyimme nimittäin suuntaamaan matkamme kohti kehuttua Monster Ronson's Ichiban Karaoke -baaria. Julkista laulamista kammoksuvien ei kannata lopettaa lukemista tähän, sillä punkkareiden pitämässä karaoke-luolassa saa 12 eurolla ihka oman karaokekopin! Kuvitelkaa siis iso porukka, loputun kappalelista ja vahvat drinkit...voiko mikään olla hauskempaa (tai sekavampaa)? Edes seurueen pieni koko (tässä tapauksessa 2 ihmistä) ei latistanut tunnelmaa vaan pääsimme lähtemään vasta aamutuimaan, hoilattuamme kopin ulkopuolella lähtöbiisinä Pulpin Disco 2000:n. Seuraava aamu avautui eteemme karmeana, mutta siitä ja maailman parhaasta dagen efter -juomasta lisää seuraavassa postauksessa!

Fakta & Farfalle: Berliini (Google Maps) Huom! Karttaan tulossa lisää vinkkejä seuraavassa postauksessa!
Mahtava sivu hyvien baarien, ravintoloiden ja kauppojen paikallistamiseen: Unlike.Berlin

(Kuva hotellista: Michelberger)

tiistai 10. marraskuuta 2009

Ruokatuliaisia






















Ihana ystävämme vieraili muutama viikko sitten Pariisissa ja tuliaisina saimme aivan mahtavaa reilun kaupan kahvia! Kahvi ei ole kovin tummaa, joten laitamme sitä aika paljon, mutta maukasta se on. Kiitos siis Hermanniin! Seuraavina päivinä blogimme kokee muuten pientä radiohiljaisuutta, sillä Fakta & Farfalle matkaa huomenna viideksi päiväksi Berliiniin! Tarkoituksenamme on testata kaupungin ruokapaikkoja, joten Lontoo-päivityksen tapainen suurempi postaus tulossa heti ensi viikolla! Vinkkejä on saatu Berliini-konkareilta jo yllin kyllin, mutta otamme erittäin mielellämme lisää Berliinin ruokavinkkejä myös lukijoilta!

maanantai 12. lokakuuta 2009

Crêpes dentelle, tuliaisia Pariisista


Melkein jäi tänään lounas väliin, kun lähtöä tehdessä laukusta löytyi Farfallen veljen tuomat terveiset Pariisista. Näiden, pikku pirulaisten, pelkkä rouskuva koostumus aiheuttaa addiktion. Suosittelemme!

tiistai 21. heinäkuuta 2009

Herkullinen Lontoo

Vaikka blogimme hiljentyi muutamaksi päiväksi, on ruokia syöty ja juomia nautittu. Vierailimme nimittäin viikonloppuna Lontoossa! Brittiläisen ruoan maineesta huolimatta kaupunki on täydellinen kohde foodielle, sillä Lontoon yli 6000 ravintolaa tarjoilevat herkkuja maailman eri kolkista aina Intiasta Yorkshireen.

Aloitetaan reissuherkkujen purkaminen kuitenkin juomasta – tunnetaanhan Iso-Britannia erityisesti oluen maana. Vaikka perinteisiä pubeja löytyy Lontoossa joka kadunkulmasta, suosittelee Fakta ja Farfalle pistäytymään The Ten Bells -pubissa. Erinomaisesti tarjoillun Guinnessin lisäksi on baari pakollinen nähtävyys kaikille verestä, murhista ja 1800-luvun Lontoosta kiinnostuneille. Pubi oli nimittäin paikka, josta legendan mukaan Jack The Ripper bongasi ainakin kaksi viiltouhriaan... The Ten Bellsin läheltä löytyy myös pakollinen foodie-kohde, The Truman Brewery.


Alueella vietetään joka sunnuntai ruokajuhlaa, sillä paikan Sunday Up Marketin ruokakojuista löytyy kaikkea mitä edellisen yön juhlija voi kuvitella haluavansa. Kotitekoiset hampurilaiset, design-muffinsit ja ranskalaiset crepet olivat vain alkusoittoa sunnuntain herkuttelulle, joka huipentui täydellisesti valmistettuun hiillospossuun. Kokin mukaan kokonaisena kypsytetty sika maustetaan fenkolilla, rosmariinilla, valkosipulilla, oliiviöljyllä sekä suolalla ja pippurilla. Tätä reseptiä kokeillaan myös kotona!



The Truman Breweryn vieressä kulkeva katu, Brick Lane, on tulisen ruoan mekka, sillä Banglatowniksi nimetyltä alueelta löytyy kymmeniä intialaisia ravintoloita. Halvimmillaan kahden hengen ateria viineineen maksaa vain 30€, mutta hintaa pitää osata tinkiä: epäröivä asenne saa ravintoloiden sisäänheittäjät lisäämään panoksia aina ilmaiseen viinipulloon ja 20% alennukseen asti. Brick Lanen lähellä sijaitsee myös toinen viikonlopputori The Spitalfields Market, josta löytää vähän kaikkea aina taiteesta vaatteisiin. Parasta antia tällä torilla oli kuitenkin erilaisia oliiveja, juustoja ja muita pikkuherkkuja myynyt koju.

Sunnuntain torielämykset pistivät miettimään Helsingin toritarjontaa. Lokkien valloittama Kauppatori ei nimittäin lukeudu elämykseksi festarityylisillä ruoka- ja porontaljakojuillaan. Miksei Helsingistä löydy nuorten suunnittelijoiden luomuksia ja maailman makuja tarjoilevaa laadukasta viikonlopputoria? Tietävätkö lukijat, löytyykö kuvailuun sopivaa toria Helsingin ulkopuolelta? Itse ryhdyin haaveilemaan Suvilahden voimala-alueelle rakennettavasta viikonlopputapahtumasta, josta saisi ehdottomasti niin design-koruja kuin edellämainittua hiillospossua..