Näytetään tekstit, joissa on tunniste jälkiruoat. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste jälkiruoat. Näytä kaikki tekstit

sunnuntai 13. kesäkuuta 2010

Kirsikkapiirakka

Neljäs blogikierros suuntautui Herkku & Koukku -blogin puolelle. Kyseiseen blogiin olemme tutustuneet ruokahaasteiden kautta, joissa blogi on menestynyt useaan kertaan. Hetken ruokia selailtuamme päädyimmekin ruokahaasteessa olleeseen kirsikkapiirakkaan ja kirsikkasiirappiin. Seurasimme ohjetta, mutta käytimme maitotuotteita ja valmisvaniljarahkaa. Teimme myös pohjan omalla luumupiirakan ohjeella, sillä se on yksinkertaisuudessaan "maailman helpoin piirakkapohja". Käytimme tosin tällä kertaa kermaviilin sijaan maustamatonta luomujugurttia, tuli jopa parempaa kuin alkuperäisellä ohjeella! Kaiken kaikkiaan piirakka oli paitsi superhelppo tehdä myös mielettömän hyvää! Ihana vaihtoehto kesän vakiopiirakoille (esim mustikka) - tätä tullaan tekemään vielä uudestaan. Alla oleva resepti on versiomme Herkun & Koukun piirakasta, mutta alkuperäisen (ja vegaanisen!) ohjeen löydät täältä.

Täyte:
400g tuoreita kirsikoita
0,5 dl mantelilikööriä
Valion vaniljarahkaa

Pohja:
200g voita
250g jauhoja (tai enemmän kannattaa testailla..)
1dl kermaviiliä tai maustamatonta luomujugurttia

Siirappi:
0,5dl sokeria
pienivesitilkka
kirsikkamarinadin liemi

Pilko kirsikat ja poista kivet. Marinoi kirsikat manteliliköörissä, mä annoin olla yön yli. (F&F: annoimme marinoitua vain parisen tuntia, hyvää tuli silti!)

Sekoita taikinaa varten voi ja vehjäjauhot murumaiseksi seokseksi. Lisää kermaviili/jugurtti ja sekoita taikina palloksi. Kiedo taikina muoviin ja laita jääkaappiin lepäämään noin 20 minuutiksi. Kun taikina on levännyt, kauli se ja vuoraa sillä voideltu piirakkavuoka. Pistele useasti haarukalla ja esipaista 200C uunissa noin 15 minuuttia.

Kun piirakkapohja on esipaistettu, kaada päälle vaniljarahkaa ja marinoidut kirsikat. Paista piirakkaa 200 asteessa noin puoli tuntia. Anna jäähtyä.

Tee päälle kirsikkasiirappi kuumentamalla kattilassa 0,5 dl sokeria pikku vesitilkassa. Kun sokeri alkaa sulaa, lisää kirskoiden marinadi eli mantelilikööri ja annetaan kiehahtaa. Jäähdytä ja anna tiivistyä. Nauti kirsikkapiirakan päällä.

KIRSIKKAKUKKATYTTÖ
Kirsikasta voisi kertoa monta tarinaa, mutta joskus kappale kertoo enemmän kuin tuhat kirjoitettua sanaa. Tässä sunnuntain iloksi elokuun Flow-festivaaleille tulevan AIR:in versio kirsikkakukkatytöstä.

torstai 8. huhtikuuta 2010

Jäätelövene

Kävipä muutama viikko sitten niin, että satuimme kävelemään kotikatuamme juuri silloin kun paikalla kaarsi Jäätelöauto! Oli sitten pakko ottaa testiin vanha lapsuuden klassikko eli jäätelövenepaketti. Toffeeveneet menivät sen verran nopeasti (huom. niitä oli syömässä myös muutama ystävä - tosin Farfallen jäätelöaddiktion tuntien ei tahti olisi ollut sen hitaampaa kahdestaankaan), että jo viikon jälkeen pahvilaatikko ammotti tyhjyyttään. Päätimme siis kokeilla jäätelöveneisen valmistusta itse. Lopputulos otti enemmän hampurilaisen kuin veneen olomuodon, mutta ihan hyviä nämä olivat. Jäätelöä, lehtitaikinaa ja suklaakastiketta - ei kai tuolla reseptillä voi mennä vikaan?

vaniljajäätelöä
lehtitaikinaa
tummaa suklaata

Sulata suklaa vesihauteessa eli kaada laakeaan astiaan tulikuumaa vettä, laita astian keskelle pienempi kulho ja laita kulhoon suklaata. Anna sulaa. Leikkaa lehtitaikinasta ympyrän muotoisia paloja. Asettele esim. muffinivuokaan (saattaa kyllä onnistua ilmankin!). Paista ohjeen mukaan. Kun veneet/pallot ovat kypsyneet, ota ne pois uunista ja anna jäähtyä hetki. Kaavi jäätelöpallolusikalla (kannattaa dippaa välillä kuumaan veteen niin jäätelö irtoaa helpommin) palloja, täytä veneet ja viimeistele sulatetulla suklaalla.

MATKOILLA TAAS
Jos blogimme hiljentyy viikonlopuksi, älkää ihmetelkö. Olemme nimittäin vierailemassa ystävämme Monan luona Lontoossa ja nauttimassa keväisestä kaupungista! Tarkoituksena on vierailla ainakin Céleste Bousier-Mougenotin näyttelyssä, jossa linnut soittavat "livenä" sähkökitaroita. Suuntaamme matkamme myös kohti Cat & Mutton -gourmetpubia sekä jo aiemmin testattua Sunday Up Markettia. Hauskaa viikonloppua!

lauantai 20. maaliskuuta 2010

Parhaat browniet

Sikke Sumarin Rakastan ruokaa! -kirjasta napattu brownies-ohje on ihan oikeasti maailman paras. Varsinkin jos brownieiden päälle sulattaa mariannesuklaata. Suklaaöverit, kyllä! Fakta teki Sumarin ohjeella siskonsa syntymäpäiville brownies-muffineja ja hyviä tuli. Paistoaikaa kannattaa tuolloin lyhentää 30 minuutista 20 minuuttiin.

250 g suolatonta voita
200 g tummaa suklaata
180 g vehnäjauhoja
1/2 tl leivinjauhetta
1 tl suolaa
150-200 g tummaa sokeria (esim. fariinisokeria tai tummaa ruokosokeria)
4 munaa
200 g saksanpähkinöitä tai muita pähkinöitä mukaan rouhittuna

Sulata voi ja suklaa vesihauteessa. Sekoita leivinjauhe jauhoihin ja lisää ne, sokeri ja suola suklaa-voi-seoksen joukkoon. Vatkaa munat kevyesti ja lisää taikinaan. Lisää lopuksi pähkinät. Pane taikina neliskanttiseen 20 x 30 senttimetrin kokoiseen vuokaan (tai kaada silikoniseen muffinivuokaan). Paista uunissa 180C noin 30 minuuttia tai jos teet muffineita laske paistoaikaa 20 minuuttiin. Anna jäähtyä ja leikkaa neliöiksi (tai poista muffinivuoasta). Jos haluat voit kuorruttaa browniet sulatetulla mariannesuklaalla. Kuorruta browniet kun ne ovat jäähtyneet, mutta kaada kuorrute päälle ennen kuin leikkaat browniet neliöiksi. Sama pätee muffineihin: kuorruta muffinit jäähtyneinä, mutta kun ne ovat vielä muffinivuoassa.

BROWNIEN HISTORIA
Amerikkalaisten rakastamat herkut, browniet, syntyivät luonnollisesti jenkkien toimesta. Vaikka brownieiden syntykaupunkia ei tiedetä tarkasti, on herkkujen syntyaika sijoitettu 1900-luvun alkuun. Kuten kaikkiin klassikkoherkkuihin myös brownien syntyyn liittyy monta myyttiä. Erään tarinaan mukaan ensimmäinen brownie syntyi kokin lisätessä vahingossa sulanutta suklaata keksikasaan. Toisen tarun mukaan browniet syntyivät kun suklaakakkua tehnyt kokki huomasi laittaneensa mukaan liian vähän jauhoja. Varmaa on kuitenkin vain se, että ensimmäisen kerran brownie-resepti julkaistiin vuonna 1906
The Boston Cooking-School Cook Book -kirjassa, jonka aiempaa versiota muuten myydään edelleen!

sunnuntai 14. helmikuuta 2010

Yllätä ystävä laskiaispullalla

Kuten kaikki ehkä tietävät, on tänään laskiaissunnuntai sekä ystävänpäivä! Yhteiset pulkkamäet ja ystävänpäivä jäävät meillä tänään väliin, sillä bloggaajat ovat olleet viikonlopun eri kaupungeissa. Noh, ei se mitään sillä ystävänpäivä ei ole meillä suurikaan juttu ja ainakin Fakta pääsee tänään herkuttelemaan ystävänpäivän illallisille. Luvassa on kuulemma madekeittoa ja rommirusinakakkua. Nam! Illallisille pitäisi vielä alkuruoka, mutta pää lyö tyhjää. Jos jollain välähtää niin ideoita otetaan vastaan!

Mutta nyt siihen tärkeään eli laskiaispullaan. Me teimme kotitekoiset laskiaispullat heti helmikuun alussa ja hyvää tuli! Käytimme blogistamme löytyvää mahtavaa pullaohjetta, mutta korvapuustien sijaan muotoilimme taikinasta jättipullia ja täytimme valmiit, jäähtyneet, pullat kermalla ja hillolla. Kyllä, olemme siis "niitä hilloihmisiä". Entä te? Suosittepa sitten mantelia tai hilloa, kannattaa kokeilla pullaohjettamme, jolla on poikkeuksetta tullut hyvä ja kuohkea pulla. Laskiaispulla ja kuuma kaakao on takuuvarma hitti laskiaismäessä riehuneiden kavereiden keskuudessa! Mutta nyt oman laskiaisen viettoon, hyvää ystävänpäivää lukijat!

(Kuva: pulkkailua vuodelta 1904 - Postaletrice - Creative Commons)

perjantai 12. helmikuuta 2010

Päärynäpiirakka

Viikonlopun kunniaksi näyttävä, mutta suhteellisen helppo makean piirakan ohje. Ohje on yhdistelmä luumu-mascarponepiirakkaa ja Glorian Ruoka & Viini -lehdestä löytynyttä portviinipäärynäohjetta. Käytimme portviinin sijaan kaapista löytynyttä sherryä, mutta veikkaamme portviinin tuovan piirakkaan lisää makua. Kyseinen lehti on kadoksissa, mutta ohje löytyi numerosta 8/69. Tässä käytetty ohje on kyllä muistaakseni samankaltainen, mutta jos joltain kyseinen numero löytyy niin reseptin voi laittaa kommenttiosioon. Osa reseptin kohdista on "maun mukaan", sillä ohjeet ovat tosiaan hukassa ja koska maistelemalla syntyy paras kakku!

Täyte:
2 päärynää
2dl portviiniä (tai 3dl sherryä, voit laittaa mukaan myös desin punaviiniä)
1 dl vettä
1 kanelitanko (ei pakollinen, sillä tuo jouluista makua)
1 vaniljatanko halkaistuna
3 maustepippuria
3 rkl sokeria
2 mausteneilikkaa
500g mascarponea
vaniljasokeria ja sokeria maun mukaan
sitruunanmehua maun mukaan

Pohja
200g kylmää suolatonta voita
250g vehnäjauhoja (lisäsimme näitä noin 300 grammaan)
1,1/4 dl kermaviiliä


Laita kattilaan viini, vesi ja mausteet. Anna kiehahtaa. Lisää kokonaiset kuoritut päärynät ja keittele noin 25 minuuttia. Anna jäähtyä liemessä ja viipaloi ohuiksi lohkoiksi. Säästä liemi! Laita uuni 200C. Tee pohja nyppimällä vehnäjauho voihin. Lisää lopuksi kermaviili ja sekoit/vaivaa kunnolla. Muotoile palloksi ja laita jääkaappiin 20 minuutiksi. Valmista mascarpone-täyte sekoittamalla mascarponea, sitruunamehua ja sokeria maun mukaan. Kannattaa tehdä aika makean kirpeä, jotta piirakkaan tulee kunnolla makua. Painele taikina voideltuun piirakkapohjaan, laita päälle foliota ja kaada painoksi kuivaherneitä. Paista piirakkapohjaa 15 minuuttia, ota folio pois ja jatka paistamista vielä 5 minuuttia. Anna jäähtyä. Levitä pohjalle mascarpone-seos, asettele päälle päärynäviipaleet ja kaada päälle lientä ohuena norona. Koristele liemen vaniljatangoilla ja maustepippureilla

MAAILMAN SUURIN PIIRAKKASOTA
Koska aika on tällä hetkellä kortilla, korvaamme päivän faktan videolla maailman suurimmasta piirakkasodasta. Sota käytiin 7.1.2010 Texasissa. Tässä siis itse video "tunnelmamusiikilla" maustettuna. Vakavaa hommaa tuo piirakkasota!

torstai 11. helmikuuta 2010

Kotijäätelö ilman jäätelökonetta

Tammikuussa vietimme paitsi vehnätöntä myös mahdollisimman lisäaineetonta kuukautta. Tavallisessa jäätelössä on harmiksemme joukko lisäaineita, joten kokeilimme jäätelön tekemistä kotona. Fakta ihastui erityisesti marjaversioon, mutta Farfallelle maistui myös suklaisempi jäätelö. Kannattaa kuitenkin ehkä kokeilla suklaaversiossa jogurtin korvaamista kermalla eli käyttämällä perinteistä jäätelöreseptiä. Täältä löytyi ainakin yksi ohje oikealle vaniljakermajäätelölle. Kotijäätelön teko-ohjeen löysimme täältä, jota kannattaa kurkkia jos nämä ohjeet ovat sekavat.

1 tlk luomukookosmaitoa (katso kirjoituksemme kookosmaidon lisäaineista)
kreikkalaista jogurttia / kermaa
mustikoita
vadelmia
Green & Black's -luomumantelisuklaata (huhhuh, miten hyvää!)
luomukaakaota

Laita tehosekoittimeen puoli tölkkiä (tai enemmän) kookosmaitoa, muutama desilitra jogurttia ja kolme desiä marjoja. Sekoita ja maista. Lisää aineksia tarvittaessa. Laita pakastimen kestävään kippoon, anna jäätyä 45 minuuttia, ota pois pakkasesta ja sekoita uudelleen tehosekoittimessa. Laita sekoitettu jäätelöaines uudelleen jääkaappiin, anna jäätyä 30 minuuttia, toista sekoitus kohta. Toista sekoittelua ja pakastamista kunnes seos on jäätelömäistä eli ainakin 4 kertaa. Suklaajäätelössä korvaat jogurtin kermalla (seuraa linkissä ollutta ohjetta) ja käytät marjojen tilalla oman maun mukaan kaakaota. Lisää viimeisen sekoituskerran jälkeen suklaapalat ja anna jähmettyä vielä kerran.

JÄÄTELÖN HISTORIASTA
Etsiessämme tietoa jäätelön historiasta kohtasimme monta eriävää tarinaa. Eräiden lähteiden mukaan jäätelön keksi Rooman keisari Nero, toiset sanovat jäisen herkun syntyneen ensimmäisen kerran Kiinassa. Vaikka molemmat väitteet ovat jää-osuuden kannalta tosia, eivät roomalaiset tai kiinalaiset nauttineet tänä päivänä tuntemaamme jäätelöä vaan pikemminkin kyse oli jään ja marjojen sekoituksesta. Kyseessä oli siis varhainen sorbetti ei jäätelö. Mutta minne jäätelö, siis kermajäätelö, juontaa juurensa? Taas lähteet vaihtelevat, mutta kiinnostavin tarina vie jäätelöhistorioitsijat 1600-luvun Englantiin. Väitteiden mukaan vuosina 1600-1649 hallinneen kuningas Kaarle I:n hovikokki keksi supersalaisen "jääkerman" reseptin, jota varjeltiin kuin valtion salaisuutta konsanaan. Historioitsijat eivät tiedä saiko kokki salaisuuden pitämisestä ruhtinaalliset palkkiot vai oliko suun supussa pitäminen varmistettu mestauksen uhalla, mutta salaisuutena jäätelöresepti pysyi aina vuoteen 1649 asti, jolloin Kaarle I menetti päänsä. Tapahtuneen jälkeen hovikokki paljasti salaisen reseptin ja jäätelön ensimmäinen versio levisi hiljalleen koko Eurooppaan – toki vain hovikeittiöihin.

keskiviikko 9. joulukuuta 2009

Makea lettutäyte


Tässä mainio makea täyteresepti letuille. Testattu eräänä perjantaina hyvässä seurassa – toimii!

loraus portviiniä
klementiinejä/satsumoita
sokeria

Kuori klementiini ja laita kulhoon. Kaada päälle portviiniä niin, että hedelmät peittyvät. Pistele klementiinejä veitsellä, jotta portviini imeytyy niihin. Anna muhia jääkaapissa ainakin tunti tai kunnes klementiinien väri on muuttunut punertavaksi. Kuumenna pannu, laita klementiinit portviineineen pannulle ja lisää hieman sokeria. Anna kuumentua, jäähdytä hetki ja tarjoile lettujen kera.

TÄYDELLISEN LETTUOHJEEN METSÄSTYS
Jostain syystä Fakta & Farfalle ovat kokkailuissaan kohdanneet paljon epäonnistuneita lettutaikinoita. Eräs lettutaikina nimettiin sunnuntaisena iltana jopa kusipää-taikinaksi, mutta yksityiskohtiin on parempi olla menemättä. Tämän ohjeen löysimme Kotikokki-sivustolta ja vaikka lopputulos oli "ihan hyvä", ei taikina ollut lähelläkään sitä rapeaa täydellisyyttä, jota lettu parhaimmillaan on. Nyt siis luotamme lukijoihin, löytyykö teiltä vinkkiä täydellisen lettutaikinan luomiseen?


tiistai 27. lokakuuta 2009

Late night blueberry pie






















Lokakuun ruokahaasteeseen loihdimme amerikkalaisen omenapiirakan (äänestämään pääset muuten täältä), jonka taikinasta jäi pala vielä toiseen piirakkaan. Pakastimme taikinan ja eräänä pimeänä tiistai-iltana päätimme herkutella pikamustikkapiirakalla. Täytteeseen laitoimme mitä kaapista löytyi ja täytyy sanoa, että tässä keittiössä mustikkapiirakka tehdään tästä lähtien turkkilaisella jugurtilla! Sen verran hyvin nimittäin toimi...

1 piirakkapohja (omenapiirakka-reseptistä)
pussillinen pakastemustikoita
2 dl turkkilaista jugurttia
2 munaa
muutama rkl sitruunamehua (oman maun mukaan)
1tl vaniljasokeria
3 rkl sokeria

Kaulitse taikina ja siirrä se piirakkavuokaan. Pakasta täytteen tekemisen ajaksi. Vatkaa munat kulhossa, lisää jugurtti, sitruunamehu ja sokerit. Sekoita. Kaada taikinan päälle, lisää vielä mustikat ja paista 200 asteisessa uunissa noin 30 minuuttia.

MUSTIKKA ON SUPERRUOKAA
Kuten smoothie-reseptissäni kerroin, lukeutuvat erilaiset suomalaiset marjat superfoodeihin eli terveysruokiin. Mustikat sisältävät valtavasti vitamiineja ja sen antioksidanttisuus on marjoista korkeimpia. Mustikka muun muassa
arantaa hiusverisuonten verenkiertoa, parantaa hämäränäköä ja alentaa silmänpainetta, edistää haavojen parantumista ja parantaa sidekudoksen joustavuutta. Kannattaa siis nauttia metsästä löytyviä superruokia!

maanantai 19. lokakuuta 2009

Amerikkalainen omenapiirakka

Lokakuun ruokahaasteena oli tehdä elokuvasta inspiroitunut ruoka. Voi mikä vaikeus, sillä ruokaelokuvia tai edes elokuvia, joissa ruoka olisi jossain asemassa, emme ole ainakaan viime aikoina nähneet. Päätimme siis inspiroitua viimeisimmästä näkemästämme hyvästä elokuvasta, joka sattui olemaan Clint Eastwoodin Gran Torino. Elokuvahan kertoo amerikkalaisella Gran Torino -automallilla ajelevasta periamerikkalaisesta jääräpäästä, jonka elämä kietoutuu kohtalokkaalla tavalla aasialaistaustaisen naapurin pojan elämään. Itse elokuvassa ei taideta vietnamilaista ateriaa enempää syödä, mutta elokuvan sanoma on ehdottomasti amerikkalaisissa "vanhan ajan" arvoissa, perikseantamattomuudessa ja rohkeudessa. Päätimme siis tehdä periamerikkalaista ruokaa, jonka jalokivi on tietysti amerikkalainen omenapiirakka. Kuten sanonta kuuluu "American like apple pie!". Ja ÄÄNESTÄMÄÄN pääset täältä.
(Tämä resepti on yhdistelty Martha Stewartin reseptistä ja Glorian Ruoka & Viini -lehden 12/2002 numerosta löytyneestä ohjeesta.)

Pai-kuori (2 piirakkaa!):
1/2 dl appelsiinimehua (käytimme vadelma-appelsiinimehua)
1 rkl sokeria
1 tl suolaa 200g voita (käytimme margariinia)
1 tl vaniljasokeria
Sekoita tehosekoittimessa jauhot, suola ja sokeri. Lisää kylmä (!) voi ja se koita kunnes seos on murumaista. Kaada joukkoon kylmä (!) mehu ja sekoita tasaiseksi tahnaksi. Muotoile taikinasta pallo, kiedo tuorekelmuun ja laita jääkaappiin noin 8 tunniksi (kannattaa siis tehdä jo edellisenä iltana!).

Täyte

8-10 omenaa
1 dl sokeria
1,5 dl piparkakkuja murusina
1 rkl vehnäjauhoja
1/2 tl kanelia
ripaus suolaa
ripaus muskottipähkinää
1 dl rouhittuja saksanpähkinöitä (emme käyttäneet allergian takia
50g sulatettua voita
3/4 rkl vaahterasiirappia (käytimme tavallista siirappia)


Lämmitä uuni 180C. Ota taikina kylmästä ja poista muovikääre. Jaa taikina kahteen osaan, säästä toinen. Aseta yksi leivinpaperiarkki leivinpöydälle. Nosta taikina paperin päälle ja peitä se vielä toisella leivinpaperilla. Kaulitse taikinasta hyvin ohut piirakkapohja. Poista toinen paperiarkki. Kumoa taikina piirakkavuokaan, irrota leivinpaperi ja painele taikina vuoan pohjaan ja laidoille. Laita piiraspohja pakastimeen jäähtymään noin 20 minuutiksi. Kuori omenat ja poista siemenkodat. Lohko omenien malto ja asettele puolet omenista jäähtyneen pai-pohjan päälle. Sekoita sokeri, piparkakun muruset, vehnäjauhot, muskottipähkinä, kaneli, suola, saksanpähkinät ja voi kulhossa. Sekoita hyvin. Levitä puolet seoksesta omenien päälle vuokaan. Asettele päälle loput omenat ja lisää vielä jäljelle jäänyt seos omenien päälle. Paista noin 50 minuuttia. Lisää ohut noro siirappia piirakan päälle ja paista vielä 15 minuuttia.

ENEMMÄN KUIN PIIRAKKA
Amerikkalainen omenap
iirakka tuli suomalaisille tutuksi viimeistään elokuvasta American Pie. Suomalaisilta katsojille piirakkakohtaus ei kuitenkaan ollut niin "iso juttu" kuin Yhdysvalloissa, sillä täällä omenapiirakka ei sisällä samoja konnonaatioita kuin Yhdysvalloissa. Pohjois-Amerikassa omenapiirakka nimittäin edustaa "amerikkalaisuutta" puhtaimmillaan ja parhaimmillaan. Omenapiirakan merkityksestä amerikkalaisille kertoo ehkäpä se, että toisessa maailmansodassa amerikkalaiset sotilaat vastasivat uteliaille toimittajille taistelevansa "äidin ja omenapiirakan takia". Omenapiirakka on siis Amerikassa enemmän kuin pelkkä piirakka.

tiistai 22. syyskuuta 2009

Köyhät ritarit

Syyskuun ruokahaasteessa pyydettiin kokkaamaan lapsuuden muistoja muokattuna. Ajanpuutteen takia lapsuuden rieskat ja karjalanpiirakat jäivät tekemättä, mutta köyhät ritarit saimme kuitenkin aikaiseksi. Tällä kertaa teimme tosin rikkaita ritareita pullasta ja hillon sijaan makua antoivat pannulla kypsytetyt suomalaiset omenat. Herkkua!

pullaviipaleita
maitoa
voita

Leikkaa pullapitkosta muutaman sentin paksuisia viipaleita. Kaada ohut kerros maitoa lautaselle ja kasta pullat pullaviipaleet maidossa nopeasti ja siirrä heti voilla sivellylle kuumalle pannulle. Paista molemminpuolin, kunnes viipaleet ovat päältä rapeita ja sisältä pehmeitä. Tarjoile paistettujen omenalohkojen kera:

suomalaisia omenoita
ruokosokeria
kanelia
(kermaa
vaniljasokeria
)

Lämmitä paistinpannu kuumaksi ja lisää kunnon nokare voita. Lisää omenalohkot ja paista pehmeäksi. Lisää kanelia ja ruokosokeria. Lämmitä vielä hetki ja tarjoa kermavaahdon kanssa rikkaiden ritareiden seuralaisena.

PIKKURITARIT
Elokuvissa ja kirjallisuudessa ritarit esiintyvät lähes poikkeuksetta raamikkaina ärjyinä, jotka taistelevat linnanneidosta henkeen ja vereen. Todellisuudessa keskiaikainen ritarikoulutus alkoi pojilla jo 7-vuoden iässä, jolloin tuleva ritari lähetettiin pois kotoaan lääninherran linnaan. Vasta noin 15 vuoden koulutussajan jälkeen nuori mies saatettiin ristiä ritariksi, joten pätkätyöstä ei ollut kyse. Kuuluisimppia ritarikuntia ovat Temppeliherrain ritarikunta, Johaniittain ritarikunta, Saksalainen ritarikunta sekä Kalparitaristo. Tällä hetkellä ainut kansainvälisesti valtion statuksen saanut ritarikunta löytyy Maltalta, jossa vaikuttaa
Sovereign Military Hospitaller Order of St. John of Jerusalem of Rhodes and of Malta
. Lue lisää Maltan ritarikunnasta täältä.

lauantai 12. syyskuuta 2009

Juustokakku-cupcake






















Tämä resepti löytyy Exclusively Food -sivustolta. Ohje oli oikein helppo ja keräsi kehuja. Kannattaa kokeilla!

Pohja:

150 g Digestive-keksejä
70 g sulatettua voita
(marjoja ja tomusokeria koristeluun)

Täyte:

250g tuorejuustoa (Philadelphia)
0,7 dl hienosokeria
1 kananmuna
1 ruokalusikallinen sitruunamehua
1 dl löysäksi vatkattua kermaa

Lämmitä uuni 180C. Vuoraa silikoninen tai peltinen muffinivuoka paperisilla muffinivuoilla. Murskaa keksit hienoksi muruksi tehosekoittimella ja sekoita murska sulatettuun voihin. Painele seos ohuelti muffinivuokiin. Sekoita tuorejuusto ja sokeri tehosekoittimessa. Lisää kananmuna, sitruunamehu ja kerma. Sekoita hyvin. Jaa seos keksipohjilla alustettuihin vuokiin ja paista uunissa noin 20 minuuttia. Anna jäähtyä vuoissa 30min ja koristele tuoreilla marjoilla sekä tomusokerilla.

TUORETTA JUUSTOA
Aikaisemmissa resepteissä olemme käsitelleet muun muassa matojen kera mädätettyä juustoa, mutta tarkastellaan tällä kertaa tuoretta juustoa eli tuorejuustoa. Maailmankuulun Philadelphia-tuorejuuston valmistajan, Kraft Foodsin, mukaan tuorejuuston juuret ulottuvat vuodelle 1872.
Maailma ehkä pelastuu avaruusolioiden hyökkäykseltä amerikkalaisten ja Bruce Willisin urhoollisuuden takia, mutta tuorejuustohistoriaa ei Yhdysvaltoihin Kraft Foodsin väitteistä huolimatta voida antaa. Tuorejuustoa on nimittäin tehty Euroopassa aina 1600-luvulta lähtien.

perjantai 28. elokuuta 2009

Porkkanakakku-cupcake





















Tämä resepti on Exclusively Food -sivustolta, jota voi suositella muutenkin lämpimästi. Todella hyvä ja helppo resepti!

1,7 dl jauhoja
1,75 dl hienosokeria
3/4t tl leivinjauhetta
1/2 tl jauhettua kanelia
n. 0,7 dl murskattuja pekaanipähkinöitä (tämä tosin puuttui allergian takia meidän kakuista)
0,84 dl rypsiöljyä
1 kananmuna
1/4 tl vaniljasokeria
80g hienoksi raastettua porkkanaa
62 g valutettua, murskattua ananasta
(tuoreita mansikoita koristeluun)

Tuorejuustokuorrute:


60 g tuorejuustoa (Philadelphia)

30 g sulatettua voita
2,5 dl tomusokeria
1 tl sitruunamehua

Lämmitä uuni 180C. Laita muffinivuokaan paperisia muffinivuokia (jos et omista peltistä tai silikonista muffinivuokaa, käytä useampaa paperista - näin vältät muffinien leviämisen). Sekoita jauhot, sokeri, leivinjauhe, kaneli ja pähkinät isossa kulhossa. Sekoita toisessa kulhossa öljy, kananmuna, raastettu porkkana ja murskattu ananas. Lisää porkkanaseos kuiviin aineksiin ja sekoita hyvin.
Täytä muffinivuoat seoksella noin puoleen väliin ja paista uunissa noin 20-24 minuttia. Poista vuoka uunista ja anna kakkujen kylmetä noin viisi minuuttia. Ota kakut pois ja anna jäähtyä kokonaan ennen kuorrutteen levittämistä.

Kun kakut on täysin jäähtyneet voit tehdä kuorrutteen. Sekoita tuorejuusto ja sulanut voi tehosekoittimessa. Lisää sitruunamehu ja puolet tomusokerista, sekoita hyvin. Lisää loput tomusokerista ja vatkaa seos hyvin. Valele cupcaket seoksella ja koristele tuoreilla mansikoilla.

VÄRIFAKTAA PORKKANASTA
Porkkana eli
Daucus carota on juures, jota alunperin viljeltiin purppuranpunaisena, keltaisena ja valkoisena. Oranssi porkkana on kasvijalostuksen aikaansaannos 1700-luvulta. Kuumilla alueilla keltaista ja punaista porkkaanaa viljellään edelleen, mutta eri värivaihtoehdot ovat mahdollisia myös kotiviljelijöiden ruokapöydissä.

sunnuntai 23. elokuuta 2009

Punaherukkapiiras


Osallistuimme ensimmäistä kertaa ruokablogihaasteeseen ja kilpailuruoan jäljiltä jäi jääkaapiimme annos punaherukoita. Päätimmekin tehdä marjoista piirakan ja tässä lopputulos. Hyvää oli eli kannattaa kokeilla jos pitää hieman kirpeämmistä makeista piiraista. Ohje löytyi googlaamalla Voimahali-foorumilta. Vaihdoin vinkin mukaisesti raparperin punaherukoihin.

150 gr voita tai margariinia
1 dl kidesokeria
1 kananmuna
3 dl vehnäjauhoja
1 tl leivinjauhetta
Vaahdota voi ja sokeri. Lisää kananmuna. Sekoita leivinjauhe vehnäjauhoihin ja lisää taikinaan. Paista 8-10 minuuttia 200 asteessa.
Täyte:
1 purkki kermaviiliä
1 kananmuna
1/2 dl sokeria
1 tl vaniliinisokeria
punaherukoita
Sekoita ainekset, mutta vain 2/3 punaherukoista. Kaada seos paistetun piirakan päälle, ripottele päälle jäljelle jääneet punaherukat ja jatka paistoa vielä 20 minuuttia.


TERVEYSHERKKU
Vaikka todellisena terveysmarjana pidetään mustaherukkaa, ei punaherukka kalpene tummemman lajikkeen rinnalla. Punaherukan sanotaan alentavan kuumetta, lisäävän ruokahalua ja parantavan ruoansulatusta, mutta varmaa on vain se, että marja sisältää erittäin korkeat määrät hyväksi todistettua C-vitamiinia. Viimeisimmän tiedon mukaan C-vitamiini ei tosin paranna flunssaa, mutta kaikki kyllä tietävät kuinka hyvältä kuuma viinimarjamehu kuumeessa maistuu.

Helppo pullaresepti

Tuore pulla ja kylmä maito kuuluvat lapsuuden parhaisiin muistoihin, mutta pullaa tulee harvoin tehtyä kotona. Nekin kerrat kun pullan tekemistä on kokeiltu, on lopputuloksena ollut pesäpallosta käyvät kivikovat pikkupullat.Tällä reseptillä tuli kuitenkin juuri sitä pehmeää ja maistuvaa lapsuuden pullaa - vieläpä todella helposti! Ohje on Anna-Leena Härkösen Taikinaterapiaa -kirjasta,joka on kyllä hauska, mutta muiden resepteistien osalta hyvin keskinkertainen.

0,5l maitoa
40g tuorehiivaa (tai 2 pussia kuiva)
2 kananmunaa
3 dl sokeria
1 dl mantelijauhetta (jätimme pois allergian takia, mutta hyvää tuli silti!)
2-3rkl vaniljasokeria
2rkl kardemummaa
12-13dl vehnäjauhoja (jätä taikina löysäksi eli ei liikaa jauhoja!)
250g sulaa voita (laitoimme hieman vähemmän)
1 kananmuna voiteluun

Liota hiiva kädenlämpöiseen maitoon (jos käytät kuivahiivaa lämmitä maito hieman kuumemmaksi). Vatkaa sokeri ja munat vaahdoksi ja lisää kardemumma, vaniljasokeri sekä jauhoja kokoajan sekoittaen. Sekoita ja vaivaa hyvin (taisimme vaivata noin 15min), lisää lopuksi sula voi ja vaivaa vielä hetki. Taikina on valmista kun se irtoilee kulhon reunoista ja sopivan napakkaa. Kohota taikinaa lämpimässä paikassa liinan alla noin tunti. Kun taikina on kohonnut, tee pikkupullia ja anna kohota vielä 10min. Paista kohonneita ja kananmunalla voideltuja pullia 225C noin 10 minuuttia. Korvapuusteja saat samasta taikinasta kaulitsemalla taikinan ohueksi, sivelemällä päälle voita ja ripottelemalla vielä mukaan sokeria sekä kanelia. Kierrä maustettu taikinalevy rullaksi ja leikkaa korvapuustipaloja. Paina puustin keskeltä, voitele kananmunalla ja paista pikkupullien tapaan. Nauti kylmän maidon kera!

PULLANTUOKSUINEN LAPSUUS?
Lapsuuden ruokamuistot ovat usein joko kauhutarinoita kouluruokailusta tai nostalgisia tarinoita äidin legendaarisista herkkuannoksista. Ruokamuistoja tutkinut Deborad Lupton kuitenkin kertoo, että lapsuuden ruokamuistoilla luodaan fiktio lapsuuden onnellisuudesta. Hyvät ruokamuistot luovat kuvaa lämmöstä, kodista ja turvallisuudesta, vaikkei lapsuus olisikaan ollut harmoninen. Ruoka siis liittyy olennaisesti hyviin hetkiin, mutta jotain mysteerejä lapsuuden ruokamuistoihin silti liittyy. Selvittettävänä olisi esimerkiksi se, miksi äidin tekemä pannukakku maistuu paremmalta kuin täysin samalla reseptillä itse tehty herkku? Entäpä rakkaat lukijat, onko teillä lapsuuden ruokamuistoja? Herkku- ja kauhumuistoja otetaan ilolla vastaan!

tiistai 4. elokuuta 2009

Paras vohveliohje






















Vohvelit maistuvat kaikille ja vohvelireseptistä on monta versiota. Tämä on kuitenkin oikeasti paras ja sen salaisuus piilee kermaviilissä!

2dl kermaviiliä
2 munaa
2dl maitoa
4dl vehnäjauhoja
150g voita
1tl leivinjauhetta,
n.2 tl vaniliinisokeria
ripaus suolaa

Sekoita leivinjauhe ja vaniliinisokeri jauhoihin. Vatkaa kattilassa munat, lisää maito, kermaviili ja jauhot. Sulata voi vesihauteessa, lisää taikinaan ja sekoita. Anna levätä ainakin puoli tuntia jääkaapissa. Paista levänneestä taikinasta vohveleita vohvelipannulla.

HYVÄ VOHVELI, PAHEMPI MIELI?
Vohvelit on tunnettu Euroopassa jo keskiajalta lähtien. Herkun suosiosta jo tuolloin kertovat erilaiset vohvelisäännökset. Keskiaikaisissa kaupungeissa vohvelimyyjät eivät esimerkiksi saaneet myydä vohveleita kirkon edessä pyhimyksille omistettujen päivien tai muiden uskonnollisten tapahtumien aikaan. Vohvelikojujen keskinäinen kilpailu johti lopulta myös siihen, että Ranskan kuningas Kaarle XI joutu asettamaan säädöksen, jonka mukaan kojujen tuli olla tietyn etäisyyden päässä toisistaan. Vohveleiden ystävänä voi vain ihmetellä, miten hyvästä ruoasta syntyi näin kova kiista...

maanantai 3. elokuuta 2009

Luumu-mascarponepiirakka






















Tämä resepti on Stephanie Alexanderin ja Maggie Beerin Toscanalainen keitt -kirjasta, jota voi lämpimästi suositella kaikille italialaisen ruoan ystäville. Tämä ohje on puolikas alkuperäisestä reseptistä. Taikinaa jäi yli, kun teimme piirakan 20cm halkaisijan piirakkavuokaan.

500g tuoreita ja kypsiä luumuja
hieman sokeria
30 g suolatonta voita (jälkikäteen ajatellen suosittelemme käyttämään noin 20 grammaa)
2,5dl mascarponea
pieni tilkka vettä
PIIRAKKAPOHJA
100g kylmää suolatonta voita

250g vehnäjauhoja (lisäsimme näitä noin 300 grammaan)
0,5dl kermaviiliä

Kuumenna uuni 210 asteeseen. Halkaise luumut ja poista kivet. Asette
le luumut uuninkestävälle alustalle, ripottele päälle sokeria ja parikymmentä grammaa suolatonta voita pilkottuna. Kypsennä luumuja uunissa noin 20 minuuttia ja anna jäähtyä. Säilytä luumujen mehu!
Sekoita taikinaa varten voi ja vehjäjauhot murumaiseksi seokseksi. Lisää kermaviili ja sekoita taikina palloksi. Kiedo taikina muoviin ja laita jääkaappiin lepäämään noin 20 minuutiksi. Kun taikina on levännyt, kauli se ja vuoraa sillä piirakkavuoka. Aseta taikinan päälle alumiinifolio, ja sen pää
lle kuivattuja herneitä - itse tosin käytimme tähän tarkoitukseen riisiä, kun herneitä ei kaapista löytynyt. Paista piirakkapohjaa 15 minuuttia, ota folio pois ja anna kypsentyä vielä ainakin 5 minuuttia. Piirakkapohja jäi mielestämme hieman raa'aksi, joten uunista riippuen lisää kypsennysaikaa jos pohja ei ole kypsä. Jäähdytä huoneenlämpöiseksi.
Kun luumut ja piirakkapohja ovat jäähtyneet, levitä pohjalle hieman vedellä (tai luumuliköörillä) kevennettyä mascarponea. Asettele kypsyneet luumut mascarponen päälle. Keitä luumujen mehusta kastike, pirskottele piirakan päälle ja tarjoile heti!


KOTIRUUSU?
Luumu eli prunus domestica kuuluu ruusupuiden sukuun ja on läheistä sukua aprikooseille, persikoille, kirsikoille ja tuomelle (!). Ensimmäinen viljelty luu
mulaji oli japaninluumu, jota on kasvatettu yli 4000 vuotta sitten. Suomeen luumu rantautui 1600-luvulla ja useita luumun lajikkeita viljellään meillä edelleen. Kuuluisin suomalainen punaluumulajike on Lohjan Luumu.