tiistai 2. marraskuuta 2010

Ruokaa metsästä

Luin muutama kuukausi sitten jutun suomalaisesta kokista, joka ylisti metsäyrttejä ja niiden käyttöä tavallisessa kokkauksessa. Juttu taisi olla Glorian Ruoka & Viinissä, mutta jostain syystä se jäi ohitettua nopeasti. Harmi, sillä yrttien ja kasvien "metsästys" näyttää olevan iso juttu jo ulkomailla. Tai näin ainakin väittää tämä The New York Timesin artikkeli. Ajatus kutkuttelee, eikä vähiten siksi, että olen luvannut itselleni meneväni tänä vuonna "metsälle" – määrittelemättä sen tarkemmin metsäsamoilun tarkoitusta tai kohdetta. Ongelmaksi taitaa muodostua kuitenkin se, etten todellakaan tiedä mitä yrttejä metsästä pitäisi etsiä. Eikä niitä taida edes enää löytyä, onhan jo marraskuu! Noh, ensi kesänä sitten. Lupaan. Aikuisten oikeesti!

T. Fakta

P.S. Sen verran pitää hehkuttaa, että ehdin tänä vuonna ensimmäistä kertaa sienimetsälle! Jes!

tiistai 12. lokakuuta 2010

Prykmestar


Emme ole kumpikaan oluen asiantuntijoita, mutta lauantaina kaupasta mukaan tarttunut Prykmestar Vehnä teki pysyvän vaikutuksen makunystyröihin. Uudesssakaupungissa pantu olut on noviisin kuvailujen mukaan "hedelmäisen raikas janonsammuttaja". Kiitosta saa myös pullon ja etiketin konstailematon yksinkertaisuus sekä pulloon printattu oluen kaato-ohje. Pienpanimolta löytyy muuten myös Vakka-Suomen PanimonIS:n testissä voiton vienyt Savukataja-olut. Panimo ottaa vastaan vieraita ja alle 10 hengen ryhmän maistelusessioista veloitetaan 100€. Olisiko nyt aika suunnata suu kohti Uuttakaupunkia?

sunnuntai 10. lokakuuta 2010

Suomen paras italialainen: Mamma Maria

Terveisiä Lahdesta! Suomen Chigacoksikin haukuttu kaupunki tarjoaa "urheiluelämysten" lisäksi ainakin Suomen parasta italialaista ruokaa – ainakin pastaa! Kaupungin torilta löytyy nimittäin aito italialainen Mamma Maria -ravintola, joka on paitsi ruoiltaan myös hinta-laatusuhteeltaan Suomen paras.

Eilen herkuttelimme "Evergreen Love" -menulla (ja hihittelimme setin nimelle), johon kuului ruokaisat bruschettat, ricottalla ja kasviksilla täytetyt tuorepastat, aitoa italialaista jäätelöä sekä kahvia. Ruokajuomana nautimme talon punaviiniä puolen litran karahvista. Hintaa koko illalliselta tuli 48,50 € ja siis tässä on molempien lasku yhteenlaskettuna! Myöhemmin pohdimme olisiko tätä kokonaisuutta saanut halvemmalla edes kotona... Uskomattoman viihtyisä, halpa ja hyvä paikka. Suosittelemme lämpimästi!

keskiviikko 6. lokakuuta 2010

Pasta Puttanesca

Mikä on parasta kiireruokaa? No ihan varmasti pasta. Terveellisyydestä ei voi mennä takuuseen, mutta kunnon pasta-annos vie työpäivän kiireet mennessään – varsinkin jos kyytipoikana nauttii hyvää viiniä. Tässä hyvä ohje simppeliin tomaattipastaan!

2 valkosipulinkynttä
1 tl kuivattuja (ja murskattuja) chilejä
8 sardellifilettä (tai pieni loraus
Worcestershire-kastiketta)
2 tlk tomaattimurskaa
100 g mustia oliiveja
pastaa
oliiviöljyä
1 rkl kapriksia

Lämmitä pannulla oliiviöljyssä chili, ohuelti viipaloitu valkosipuli sekä anjovisfileet. Paista muutama minuutti miedolla lämmöllä. Nosta lämpöä ja lisää tomaattimurska. Anna hautua ainakin 25 minuuttia. Keitä pasta. Kun pasta on valmis, lisää kastikkeeseen oliivit ja kaada kastike pastan joukkoon. Nauti parmesanin kanssa jos uskallat – kastike on sellaisenaan todella suolaista!

HUORAN PASTA
Pasta Puttanescan voisi kääntää vapaasti "huoran pastaksi". Perinteisen pastaruoan nimen alkuperää ei tunneta varmasti, mutta osa veikkaa nimen viittavan sen makuun: tulinen ja suolainen pasta herätti syöjän ja piti tämän varmasti hereillä koko pitkän yön. Osa lähteistä taas väittää nimen juontavan juurensa annoksen valmistuksen nopeuteen, joka oli toki etuna "asiakaspalveluammatissa". Toiset veikkaavat nimen kuitenkin tulleen annoksen kustannuksista: pasta ja tomaattikastike kuuluivat muutenkin Italian köyhälistön perustarvikkeisiin. Niin tai näin, kyseessä on yksi italialaisista klassikoista, joita jokaisen pitäisi tehdä ainakin kerran!

sunnuntai 26. syyskuuta 2010

Jamien "20 minuutin" salaatti

Täällä taas! Kiirettä on tosiaan pitänyt eikä ruoanlaitolle ole jäänyt käytönnössä yhtään aikaa. Harmi sinänsä, sillä ruoka tuntuu olevan molempien ainoa "vakituinen" harrastus. Tuntuu kyllä, että muillakin riittää kiireitä...Lähipiirissä huomattavissa kiireisimpiä aikoja vuosiin. Ehkäpä kaikki johtuu "aggressiivisesta" ja "rohkeasta" Tiikerin vuodesta. Mitä mieltä olette, onko vuosi mennyt kissaeläimen nopeudella?

Kiinalaisesta horoskoopista kuitenkin aasialaisvaikutteiseen salaattiin, jonka bongasimme kiireen keskellä paljon kehumastamme Jamie's 20 Minute Meals -aplikaatiosta. Nyt on pakko myöntää: Jamie on joko Supermies tai osaa pysäyttää ajan, sillä yksikään aplikaation ruoka ei todellakaan ole valmistunut 20 minuutissa! Puoleen tuntiinkin päääseminen aiheuttaa keittiökaaosta, angstia ja voimasanojen viljelyä. Parempi siis tämänkin salaatin kohdalla avata (aasialainen) olut, ottaa rennosti ja hyväksyä se, että ruoka on valmista "noin tunnissa". Hyvää tämä kyllä oli! Ohje on 2-3 ruokailijalle.

200 g kiinteää tofua
100 g shiitakesieniä (tai muita sieniä)
1 vihreäteepussi
1 pieni porkkana
175 g nuudeleita
100g ituja
6 retiisiä
1/2 romainesalaatti
1 pieni punasipuli
2.5 cm tuoretta inkivääriä
pieni nippu tuoretta minttua
pieni nippu tuoretta korianteria
seesamiöljyä
soijakastiketta
rypsiöljyä
suolaa
sitruuna

Kiehauta vesi isossa kattilassa. Lisää hieman suolaa, nuudelit ja teepussi. Keitä ohjeiden mukaan ja huuhtele lopulta kylmällä vedellä. Heitä teepussi pois ja lisää loraus seesamiöljyä sekä soijaa. Kuori porkkana ja leikkaa se suikaleiksi. Laita kulhoon ja lisää idut. Pese salaatti, kuivaa ja pilko. Pese retiisit ja leikkaa ohuita viipaleita esimerkiksi juustohöylällä. Lisää salaatti ja retiisit salaatin sekä retiisien joukkoon. Kuori ja viipaloi sipuli ohuiksi viipaleiksi. Paloittele sienet. Kuori ja leikkaa inkivääri pieniksi paloiksi. Kerää mintusta ja korianterista lehdet, silppua. Kuumenna wokkipannu, lisää rypsiöljy, sipuli, inkivääri sekä sienet. Paista hetki kunnes sienet ja sipulit alkavat pehmetä. Revi tofusta sormenpään kokoisia paloja, heitä wokkiin ja paista kunnes tofu on lämmintä. Lisää wokkiin hieman soijaa ja purista joukkoon hieman sitruunamehua. Lisää seesamiöljyä ja sitruuna salaattiainesten joukkoon. Laita nuudelit lautaselle, lisää päälle salaattiainekset ja wokkivihannekset. Heitä päälle tuoreet yrtit ja purista joukkoon hieman sitruunamehua.

TISKIKONE – PARISUHTEEN PELASTAJA?
Aikoina, joina kotiaan näkee vain iltaisin, oppii arvostamaan parisuhteen pelastajaa eli tiskikonetta. Uskallamme väittää, että ennen parisuhdeterapioita tai -viikonloppukursseja olisi jokaisen pariskunnan suunnattava katse keittiöön ja tarkistettava, että tiskialtaan läheisyydestä löytyy tuo jumalainen kone. Eikö olisikin hienoa jos kaikille yhteenmuuttaville pariskunnille tarjottaisiin valtion puolelta toimiva ja tarpeaksi iso tiskikone? Miettikää minkälaista maailmaa se tarkottaisi: ei enää riitoja vaan pelkkää rakkautta! Ai miten niin keittiöstämme löytyy kaksi tiskausvastaista?



maanantai 13. syyskuuta 2010

Syy hiljaisuuteen...

Ehkä olette jo ihmetelleet mihin Fakta ja Farfalle ovat hävinneet. On kuitenkin tunnustettava, ettei ruoanlaittoon ole viime aikona ollut ruokaa, sillä aikaa ovat vieneet niin yrittäminen kuin muualla blogaaminen. Pahoittelut, yritämme aktivoitua keittiön puolella kunhan kiireet helpottavat!

Sitä ennen vierailemme varmasti useita kertoja Hakaniemeen ilmestyneessä Da Vinci -pizzeriassa, joka viikko sitten tehdyn testikierroksen perusteella on oiva lisä Kallion ruokatarjontaan. Palvelu oli mahtavaa ja rucola-vuohenjuusto-parmankinkkupizza todella hyvää. Lasagneakin kehuttiin viereisessä pöydässä eli käykääpäs testaamassa!

keskiviikko 1. syyskuuta 2010

Ruokablogaajan tunnustukset

Haley's Cuisine -blogi heitti meille haasteen: seitsemän tunnustusta, jota lukijat eivät meistä tiedä. Samalla pitää lähettää tunnustushaaste eteenpäin seitsemälle blogaajalle, mutta koska suomalaisista blogeista on vaikeaa valita, lähetämme sen vain kolmelle. Tässä kuitenkin tunnustukset:

1. Faktan synkin ruokasalaisuus on HK:n Sininen. Eikä mitenkään grillissä paistettuna vaan paksuina raakoina viipaleina ruisleivän päällä. Mukaan vielä oikeaa voita ja Herbamarea....nam!

2. Kaikkien keittiöömme ostettavien Aura-juustojen kärkikolmio on varattu Farfallelle. "Koska se on se sydän", kuuluu selitys. (Valio: vinkvink, meidät SAA kutsua vierailulle Aura-tehtaalle...)

3.Fakta teki keväällä periaatepäätöksen, ettei juo enää tavallista suodatinkahvia. Ikinä. Ruokasnobbailua? Ehkä. Vatsa kiittää? Kyllä.

4. Evira herättää molemmissa blogaajissa raivontunteita ja hämmennystä. Maahamme tarvitaan
Hyvän Ruoan Virasto!

5. Yksi Faktan järkyttävimmistä ruokakokemuksista nähtiin eräänä talvi-iltana, kun bloggaaja innostui syömään kuusi jättimäistä lettua ja katsomaan samalla koko R. Kellyn "Trapped In A Closet" -r'n'b-saippuaoopperan. Paha olo tuli niin fyysisesti kuin henkisestikin. Ei enää ikinä. Paitsi ehkä niitä lettuja...

6. Biojätteemme elää usein omaa elämäänsä. Harmi ettei se (vielä) kävele itsestään roskapisteelle..

7. Farfalle on käytännössä kasvanut kaakaojauheesta ja vaniljajäätelöstä sekoitetulla pehmiksellä. Tehdään sitä joskus nykyäänkin...

Vyörytämme haasteen seuraaville blogeille:

Siskot kokkaa
Kemikaalicocktail
Viva Ciabatta!

maanantai 30. elokuuta 2010

Ravintolavinkki Lontoosta

Pakko fiilistellä myös täällä Suomen Lontoon instituutin järjestämää Hel Yes!-ravintolaa. Konseptin ideana on yhdistää suomalaisia makuja ja designia sekä (käsittääkseni) esitellä näitä lontoolaisille herkkusuille. Jos kukaan blogin lukijoista suuntaa syyskuussa tai lokakuussa Lontooseen saattaa tämä olla kaupungin pakkonähtävyyksiä. Niin...vai onko järkeä syödä suomalaista ruokaa Lontoossa? Kyllä, jos sen kokkaa Antto Melasniemi. Designin keskellä.

sunnuntai 29. elokuuta 2010

Karitsan kruunukyljykset

Kiikutimme eräänä iltana Stokkan Herkusta kymmenen karitsankyljystä...kahdelle! Liikaahan se oli, mutta nämä kyllä olivat ihan parhaita kruunukyljyksiä ikinä. Yrttejä pintaan ja kuumalle pannulle – muuta ei tarvittu. Vähempi olisi kyllä riittänyt...Ohje onkin maltillisemmalla otteella.

3 kruunukyljystä ruokailijaa kohden
tuoreita yrttejä (esim. timjamia, oreganoa, salviaa, persiljaa ja minttua)
suolaa
pippuria
oliiviöljyä
voita

Ota kruunukyljykset hyvissä ajoin pois jääkaapista - noin 30 minuuttia ennen paistoa. Leikkaa yrtit hakkelukseksi. Hiero kyljysten pintaan suolaa, pippuria ja yrttihakkelusta. Paista kuumalla pannulla noin 3 minuuttia puolta kohden. Nauti salaatin tai esimerkiksi couscousin kanssa.

LAMMASMAISTA!
Lampaan lihaa on syöty kautta aikain ja jo 10 000 vuotta sitten eläimen monikäyttöisyys oli itsestäänselvyys Keski-Aasian heimoille. Lampaasta hyötykäytettiin lihan ja villan lisäksi myös nahka sekä maito, mutta eläimellä oli roolinsa myös uskonnollisissa menoissa. Lammas tunnetaankin kristinuskon symbolina, vaikka sen käyttö oli tuttua jo Antiikin Kreikan uskonnollisissa rituaaleissa.

maanantai 23. elokuuta 2010

Kahvila Tyyni ja kuva-arvoitus

Kuka keksii mitä kuvassa on? Siis sen piirakan lisäksi...Fakta napsaisi kyseisen otoksen testatessaan Töölönlahdelle kesällä ilmestyneen Kahvila Tyynen. Paikka on ihan mahtava ruohokattoineen ja laitureineen, mutta näin viikonloppuna kannattaa varautua jonottamaan. Kahvi oli kyllä sen arvoistakin, sillä se oli tehty kotonakin paljon käytetyllä pressopannulla. Mustikkarahkapiirakka oli ok, mutta olikohan raparperipiirakka kaupan pakastealtaasta? Vitriinissä oli nimittäin sulamassa toinen mokoma pahvipakkauksessaan...Mukava miljöö antaa kuitenkin paljon anteeksi, käykää kokeilemassa! Älkääkä unohtako kaupunkikeinuja, testasimme niitä Emmin kanssa.


sunnuntai 22. elokuuta 2010

Graduherkut ja sunnuntaikeinut

Toivottavasti te muut ehditte Punajuuri-juhliin, sillä Faktan kaupungissa vietetty viikonloppu sujui tietokoneen äärellä. Gradu edistyy sitä mukaan kun herkut hupenevat. Toivottavasti näitä viikonloppuja ei ole enää montaa jäljellä tai joudun heittämään hyvästit pillifarkuille! Tänään on tiedossa kuitenkin hauskuutta, sillä kohta lähden testaamaan Kahvila Tyyneä ja keinumaan Juhlaviikkoihin kuuluvissa kaupunkikeinuissa. Jos et tänään ehdi keinumaan niin ei hätää – keinut ovat Töölönlahdella koko viikon!


torstai 19. elokuuta 2010

Kun itse tekee, niin saa just sitä mitä haluaa...

Kemikaalicocktailin Noora kirjoitti eilen kahvila Keitaasta ja paikan pettymyksen aiheuttamasta salaatista. Katsellessani blogiin napattua kuvaa mietin, että mitäköhän tapahtuu jos joku lihasyöjä-ärjy päättää kokeilla vegeä just tossa paikassa, justiinsa tuona päivänä. Ei morjes. No pakkohan se oli sitten päteä ja tehdä oma vegesalaatti (ei tosin vegaani..). Hyvää tuli, mutta tuli myös ähky. Kuva on sitten kännykällä otettu eli älkää ihmetelkö laatua...Ja hei, annetaan Keitaalle vielä mahdollisuus, sillä itse olen syönyt siellä ihan hyvän täytetyn leivän. Ja sieltä saa luomujätskiä!

salaattia
kurkkua
tomaattia
paprikaa
kalamata-oliiveja
fetaa
hyvää oliiviöljyä ja balsamicoa

1 dl linssejä
2 dl vettä
rkl raastettua sitruunankuorta
1/4 sitruunan mehu
pieni nippu persiljaa silputtuna
1 valkosipulinkynsi
suolaa

1 avokado
puolikas sitruuna
1 tl kuivattua chiliä
suolaa

muutama viipale yrttitofua
sesaminsiemenöljyä

Valmista ensin linssimössö eli keitä linssejä pakkauksen ohjeen mukaan. Huuhtele kylmällä vedellä kunnes linnist jäähtyvät. Lisää joukkoon silputtu persilja, murskattu valkosipuli, raastettu sitruunankuori ja sitruunamehua. Sekoita ja lisää suolaa maun mukaan. Kuori kypsä ja pehmeä avokado, laita kulhoon. Lisää suolaa, sitruunamehua sekä kuivattua chiliä. Muussaa. Tee nyt salaatti. Sekoita pilkottu salaatti, tomaatti, kurkku ja paprika. Lisää hyvä loraus oliiviöljyä ja balsamicoa. Asettele lautaselle ja lisää päälle fetaa sekä oliiveja. Lisää lautaselle linssimössöä ja avokadotahnaa. Leikkaa tofusta ohuita viipaleita ja lorauta päälle hieman sesaminsiemenöljyä. Nauti!

MENOVINKKI VIIKONLOPULLE
Tässä pitäisi olla jotain tofusta, linsseistä tai Berliinistä (eli siitä miksei Suomessa ole paikan kaltaisia vegerafloja..), mutta nyt ei vaan irtoa. Tiedättehän? Saatte kuitenkin sen sijaan mahtavan menovinkin viikonlopulle! Ja liittyyhän se jotenkin vegeen, sillä ainakin tapahtuman nimi on Punajuuri...*kröhöm*. Sen pidemmittä puheitta, menkää lauantaina Punajuuri-kaupunginosafestareille Punavuoreen! Siellä soittaa ainakin Manna ja 22-pistepirkko. Myös tapahtuman periaatteet ovat kohdallaan. Vai mitä sanotte tästä:
"JOS VASTAAMME JOKAISEEN YSTÄVÄN PYYNTÖÖN MYÖNTÄVÄSTI, VOIMME JOKAINEN EDESAUTTAA TOISTEMME UNELMIEN TOTEUTUKSESSA. SE MITÄ TAPAHTUU ON KYSYJÄN VASTUULLA."? Pitäkää hauskaa! Fakta kirjoittaa viikonlopun gradua ja Farfalle valmistelee jotain kiinnostavaa tänne...



maanantai 16. elokuuta 2010

Flow-tunnelmia 2010












Kiitos ja anteeksi!


Flow Festival: viikonlopun ruokaherkut

Huhhuh. Flow meni ja arki tuli, mutta mikä viikonloppu se olikaan! Lauantai alkoi hieman *krhm* väsyneissä merkeissä ja festarialueelle pääsimme vasta kuuden aikaan... Sitä ennen ihmeteltiin rikkoutunutta peiliä ja taiteltiin mehutölkistä toimiva festarikaiutin. Ohjeet tulossa! Tai sitten ei...

Festarialueelle päästyämme parkkeerasimme Smirnoff Blackin -yläkertabaariin, jonka näkymät ja erinomaiset mojitot siivittivät yllättävän pätevää Robynin keikkaa. Baaria ei kuitenkaan oltu varustettu vessalla (jonoista päätellen hyvä idea, nyt baariin pääsi edes joskus!), joten loppukeikka meni maankamaralla oleskellessa. Ei haitannut, sillä tuttuja näkyi ja tunnelma oli loistava!

Lauantain ensimmäiseksi ruoaksi valikoitui Nakin hodarit ja lihapiirakka. M.I.A- ja Villalobos-nakkisämpylät toimivat täytteineen, mutta lihapiirakka oli pettymys! Fakta joutui jopa kysymään oliko piirakasta jäänyt lihatäyte, mutta kuulemma se löytyi "kaivamalla". Juu, olihan sitä korkeintaan yksi teelusikallinen... Noh, ehkä oma piirakka oli maanantaikappale, sillä aika moni veteli niitä tyytyväisinä (?).

Lihapiirakan aiheuttama pettymys korjaantui kuitenkin M.A.T:n tiskillä. Punaviinissä kypsytetty lammaspata ja uunijuurekset olivat lähes täydellistä festariruokaa. Hintaakin annoksella oli, mutta laadusta pitää maksaa.


Lammaspadan voimin jaksoimmekin reivata M.I.A:a ja huutaa kurkku suorana Major Lazerin tahtiin. Näkikö kukaan muu tuota ehkä-maailman-hulluinta-ja-sekopäisintä keikkaa? Huhhuh. Nyt on kaikki nähty!

Sunnuntai alkoi viikonlopun toisella Flow-brunssilla - kiitos Ilkka! Sitä tarvittiinkin, sillä alueella ei nälkä näyttänyt taittuvan millään. Väsymyksestä selvittyä oli haettava Umeshun sushisetti, joka oli erittäin toimiva kokonaisuus ja huomattavasti parempi kuin viime vuoden sushitarjonta. Varsinkin grillilohi oli i-h-a-n-a-a!

Konono No.1:n soidessa taustalla oli taas uuden ruoan aika ja tällä kertaa lautaselle valikoitui Groteskin katkarapu-nuudelisalaatti. Ihanan raikasta ja rapeaa - tätä pitää tehdä kotonakin! Farfalle sen sijaan maistoi Tamarinin thairuokia, jotka myös toimivat hyvin. Jälkkäriksi nautittiin Ben & Jerrysin jäätelöä - nam!

Kaiken kaikkiaan kyseessä oli taas mahtava viikonloppu! Muihin suomalaisiin festareihin verrattuna olivat kaikki ruoat erinomaisia, mutta jos jotain pitäisi parantaa niin tarjontaan olisi mahtavaa saada lisää maailman makuja - esimerkiksi etiopilaista! Jos viikonlopun parhaita ruokapaloja pitää vielä listata niin mieleen jäivät Umeshu, M.A.T ja Grotesk. Juomapuolella vei Smirnoff-baari voiton Lansonista. Ensi vuonna uudestaan!

P.S. Illalla lisää festareiden fiilistelykuvia! Niitä on paljon...

lauantai 14. elokuuta 2010

Flow-perjantai: smoothiet, falafelit ja Magnetic Man

Tämän vuoden Flow alkoi eilen aurinkoisissa merkeissä. Oli siis pakko juhlistaa viikonlopun ja festareiden alkua shamppanjabaarissa, josta 12cl Lanson-lasillinen lähti 10 eurolla. Ihan hyvä diili - varsinkin kun ottaa puitteet huomioon. Tästä oli hyvä aloittaa!

Shamppanjan jälkeen oli jo aika testata alueen ruokatarjontaa, vaikkakin tällä kertaa Fakta vain närppi ystävän annoksesta. Nakin falafel-setti oli molempien arvioiden mukaan "ihan jees", mutta falafeleiden perusongelma vaivasi tätäkin annosta: kuivaa ja liian vähän kastikkeita. Yhdessä tulimme päätelmään, että loraus jugurttikastikketta ja hummusta olisi vienyt annoksen uusiin sfääreihin. Ne on ne pienet jutut.

Farfalle sen sijaan ehti maistaa Sis.Delin smoothieta, joka oli kuulemma pätevä lisäys festariruokien tarjontaan. Veikkaamme, että juomasta tulee väsyneiden juhlijoiden sunnuntaihitti!

Ruoan lisäksi ehdimme tarkastaa myös itse festaria eli musiikkia. Helsingin Sanomien arviota mukaillen joutui Broken Bells hieman huonoon saumaan, kun juhlaväki odotti ehkä vauhdikkaampaa perjantaitunnelmaa. Big Boi kuitenkin laittoi Faktan menojalan vipattamaan ja molemmat bloggaajat fiilistelivät täysillä loppuillasta soittanutta Magnetic Mania. Dub! Step!

Ilta päättyi Kallion parhaaseen kebab-ravintolaan, Metro Fast Foodiin, kurvaten ja nyt on taas aika jatkaa. Ensin kuitenkin ystävän luo Flow-brunssille. Tässähän alkaa jo olla nälkä....

perjantai 13. elokuuta 2010

Nähdään Flowssa!


Ihan kohta se alkaa. Siis Flow! Työt tehty, kuohuviini avattu ja vapaa viikonloppu voi alkaa! Nähdään ainakin Broken Bellsin, Airin, Mian ja Jónsin keikoilla. Niin ja toki ruokakojuilla! Nyt juhlitaan!


maanantai 9. elokuuta 2010

Pastaa, sieniä ja mozzarella

Viime viikolla hihkuimme iPhoneen lataamastamme Jamie's 20 Min Meals -applikaatiosta. Noh, eivät ne ruoat nyt iiiihan 20 minuutissa valmistu, mutta valmiit reseptit ja ruoka-ainelistat auttavat kyllä kaupassa. Ellei sitten niistä 60 reseptistä valitseminen käy vaikeaksi! Tätä reseptiä kannattaa nyt ainakin kokeilla, oli aika hyvä ja helppo pastaruoka. Ja niitähän ei koskaan ole liikaa. Ohje on muuten suoraan Jamielta eli kokeilkaa pääseekö kukaan tuohon 20 minuuttiin!

pastaa (esim. tagliatelle)
400g erilaisia sieniä
pieni nippu lehtipersiljaa
1 sitruuna
1 valkosipulinkynsi
50g parmesania
1 buffalomozzarella (toim.huom: ggggggrrrr sille, joka päätti ettei lähikaupastamme saa enää buffalomozzaa)
2 rkl creme fraichea
oliiviöljyä
suolaa
mustapippuria
voita

Lämmitä vesi kuumaksi vedenkeittimessä. Laita paistinpannu miedolle lämmölle. Kaada kuuma vesi kattilaan ja napsauta levy päälle. Kun vesi kiehuu, lisää isohko hyppysellinen suolaa. Putsaa sienet ja revi pieniksi palasiksi. Laita pasta kattilaan ja keitä ohjeiden mukaan. Sillä välin...Nypi persiljasta lehdet, pilko pelkät varret pieneksi silpuksi. Kuori ja viipaloi valkosipuli. Lisää loraus oliiviöljyä ja nokare voita paistinpannulle, heitä mukaan persiljan varret, valkosipuli ja revityt sienet. Lisää suolaa ja pippuria, paista 4-5 minuuttia välillä sekoittaen. Sillä välin...Raasta parmesan ja revi mozzarella paloiksi. Raasta sitruunankuori ja silppua persiljanlehdet. Kun pasta on valmista, ota keitinvedestä kupillinen talteen. Siivilöi pasta ja lisää se sienien joukkoon pannulle. Lisää joukkoon suurin osa parmesanista ja persiljasta. Sekoita hyvin. Lisää joukkoon creme fraiche, mozzarella, sitruunakuori ja iso loraus säästettyä pastavettä. Nosta lämpöä ja anna kiehua hetki. Purista joukkoon hieman sitruunamehua ja sekoita hellävaraisesti. Kata pöytä, nosta pasta lautasille ja heitä päälle hieman hyvää oliiviöljyä, parmesania sekä persiljaa. Nauti heti!

HIDAS ELÄMÄ?
Tämä ruoka valmistuu "20 minuutissa", mutta viime aikoina on puhuttu paljon elämän "hidastamisesta" eli downshiftaamisesta. Viimeisimmässä Helsingin Sanomien kuukausiliitteessä toimittaja Anu Partanen selvitti voiko tämän Facebook-ystävän työtoive (töitä 30h/viikossa, 3500e/kk ja kaikki lomat) toteutua. Voiko meistä kaikista tulla downshiftaajia? Jutussa asiaa kysyttiin niin hitaasta elämäntyylistä puhuneelta Osmo Soininvaaralta kuin Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulun kauppatieteen (errr...) professorilta, Marko Terviöltä. Tuomio oli selvä: ei voi tai hyvinvointiyhteiskunta "sellaisena kuin me sen tunnemme" ei selviä.

Elämän hidastajia on kuitenkin entistä enemmän eli jotkut siinä myös onnistuvat. Vai onnistuvatko? Siis saamaan downia JA cashia? Ainakin omassä lähipiirissä kyseessä on enemmänkin päätös elää pienemmällä palkalla ja isommalla vapaa-ajalla. Rahaa ei siis ole entiseen malliin, mutta vapaa-aikaa sitäkin enemmän. Huvittavaa kyllä, aika harva downshiftaaja jää kuitenkaan lepäämään laakereilleen vaan moni puuhastelee työn ulkopuolella – yleensä juuri ne kriittiset 10-15 tuntia, jotka säästyvät töiltä. Moni siis haluaa tehdä asioita, mutta ehkä kyse onkin sen tekemisen mielekkyydestä. Ei tarvitse downshiftata jos työ maistuu sellaisenaan. Mitäs mieltä lukijat ovat?


keskiviikko 4. elokuuta 2010

Parasta iPhonessa: Jamie's 20 Min Meals

Tulihan se hankittua. Siis iPhone4. Pätevältä vaikuttava laite on rehellisesti sanottuna muuttanut käsityksen puhelimesta. Varsinkin kun siihen saa erilaisia applikaatiota - myös ruokaan liittyviä! Paras applikaatio on parin päivän kokemuksella ollut 7 euroa maksava Jamie Oliverin "20 Min Meals", jossa käyttäjä saa perustavanlaatuiset ohjeet 20 minuutissa valmistuviin herkkuruokiin.

Ohjeita on yhteensä 60 ja ne etevät vaihe kerrallaan. Jokainen vaihe on kuvattu ja osassa vaiheista Jamie antaa valmistukseen omat "äänivinkkinsä". Applikaatiosta löytyy myös videoita esimerkiksi täydellisen risoton valmistukseen. Laadukkaasti tehty ohjelma sopii erityisesti aloitteleville kokeille (ohjeet siis todella perusteellisia) ja niille, joilla on vaikeuksia keksiä helppoja ja nopeita arkipäivän ruokia. F&F suosittelee! Applikaation saat ostettua täältä.

(Kuva: Jamie Oliver)

lauantai 31. heinäkuuta 2010

Terveisiä Turusta!

Viikonloppu sujunut Turussa työn merkeissä, mutta onneksi on aina aikaa hyvälle ruoalle. Tänään testiin pääsi Ravintola Panini, jonka vuohenjuusto-marcarpone & raparperi -bruschetta sekä ceasarsalaatti veivät kielen mennessään. Eilen testasimme Aurasillan kupeesta löytynyttä Tintåa, jonka pizzat olivat hyvistä raaka-aineista huolimatta pienoinen pettymys - syy löytyi testikunnan mukaan mauttomasta tomaattikastikkeesta. Tänä iltana testiin lähtee kuitenkin perusturvallinen Blanko! Hauskaa viikonloppua!

(Kuva: Blanko)

Mozzarellaa ja granaattiomenaa

Söimme Italiassa uskomattoman hyviä viikunoita mozzarellalla ja mintulla. Kotona tuoreet viikunat ovat kiven alla, joten kokeilimme samaa reseptiä granaattiomenan kanssa. Oli hyvää, mutta kokeilkaapa myös niiden viikunoiden kera!

1 buffalomozzarella
1 granaattiomena
tuoretta minttua
oliiviöljyä

Kaavi granaattiomesta siemenet ulos. Revi mozzarella ja laita lautasille. Heitä päälle granaattiomenan siemenet, tuoretta minttua ja kaada päälle loraus hyvää oliiviöljyä.

GRANAATTIOMENAN HISTORIAA

Kiinasta kotoisin oleva granaattiomena on yksi maailman vanhimmista käyttöhedelmistä. Antiikin Roomassa hedelmää ei käytetty vain ruokana vaan sen kuoria hyödynnettiin muun muassa nahan värjäämiseen. Renessanssin aikaan halki leikatun granaattiomenan kuvio päätyi sen sijaan useiden kankaiden koristeeksi.
Herkullinen hedelmä on valloittanut myös kirjallisuuden puolella, sillä
muun muassa Shakespeare kuvaili teksteissään granaattiomenan hyveitä. Taideväen lisäksi hedelmä on miellyttänyt myös valtaa pitäviä: Iso-Britannian ensimmäisen granaattiomenapuun istutti Kuningas Henry VIII - ehkäpä hedelmän verenpunainen väri miellytti vaimojaan liukuhihnalla mestauttanutta kuningasta...

torstai 29. heinäkuuta 2010

Lounas salaisessa puutarhassa

Vanha puutalo, kukkatapetit, ulkona maan ja maiseman peittäviä kasveja. Ollaan salaisessa puutarhassa - vieläpä lounaalla! Ensin otetaan porosalaattia ja tuoreilla yrteillä maustettua leipää. Päälle oikeaa voita. Maha täyteen borssikeitolla ja jälkiruoaksi kahvit ainakin sata vuotta vanhan puun alla. Ai mistä tätä löytyy? Kasvitieteellisen puutarhan Viola-kahvilasta, jossa tarjoillaan joka arkipäivä 8,80 euron hintaista salaatti-keittolounasta. Kannattaa kokeilla!


keskiviikko 28. heinäkuuta 2010

Flow Festival 2010: ruokatarjonta julki!

Flow Festivalin suosio liittyy paitsi hyvään musiikkiin myös erinomaiseen tunnelmaan. Tuota tunnelmaa luovat toki lukuisat ystävät, mutta tärkeää hyvälle fiilikselle on hyvä ruoka. Taas elokuussa Flow vie festariruoan uudelle tasolle ja herkkuja tarjoilevat tänä vuonna Grotesk, Umeshu, Sis. Deli, Tapahtumat M.A.T, Nakki Tehtaanmyymälä, Nolla, Tamarin, Cocovi Smoothie Bar sekä Sanni Jouhki Cafe. Ensisilmäyksellä listat näyttävät päteviltä. Vai miltä kuulostavat rapea nuudelisalaatti paahdetulla viljaporsaankyljellä, lihis kaikilla mausteilla tai jallulla täytetty festaripulla? Nam.

(Kuva: Tehtaanmyymälä Nakki)

Kesäkeitto

Vihaatko kesäkeittoa? Älä silti käänny vaan TEE tämä ruoka. Valkoviini, tuoreet yrtit ja tuoreet raaka-aineet vakuuttavat nimittäin paatuneimmankin kesäkeittovihaajan. Ohje on Glorian Ruoka &Viinistä ja siitä riittää kuudelle ruokailijalle.

12 varhaisperunaa
5 porkkanaa (torilta!)
1 pieni kukkakaali
2 kesäsipulia hienonnettuna
1 dl hienonnettua babypinaattia
1 l vahvaa kasvislientä
100 sokeriherneenpalkoja

Suuruste:
3 rkl kirnuvoita
2 rkl vehnäjauhoja
1 dl kuivaa valkoviiniä
2 dl kuohukermaa

Lisäksi:
2-5rkl voita
1 hienonnettuja yrttejä (käytimme ruohosipulia, tilliä sekä salviaa)
1 tl valkopippuria
1 tl sokeria
(ripaus suolaa)

Pese vihannekset ja paloittele ne. Viipaloi sipulit ja heinonna varret, säästä varret keiton koristeluun. Hienonna pinaatti. Laita perunat ja porkkanat kattilaan. Kaada päälle sen verran vettä, että kasvikset peittyvät. Sääst loppu liemi suurusteen tekoon. Keitä kasviksia noin 5 minuuuttia. Lisää kukkakaali, pinaattu ja sipuli. Jatka keittämistä kunnes kasvikset ovat melkein kypsiä, noin 10 minuuttia. Tee suuruste kasvisten kypsyessä: Sulata voi kattilassa. Sekoita joukkoon jauhot ja anna kypsyä - älä kuitenkaan ruskista! Kaada viini ja sen jälkeen kerma kattilaan koko ajan vatkaten. Lisää kasvisliemi ja anna kypsyä miedolla lämmöllä noin 5 minuuttia. Kaada suurus keittoon, lisää herneenpalot ja kiehauta. Viimeistele keitto sipulinvarsilla, voilla ja yrteillä. Mausta valkopippurilla, sokerilla ja tarvittaessa suolalla. Nauti Glorian Ruoka & Viini -lehden suositteleman Triade Bianco della Campania -viinin ja tumman ruisleivän kera.

KOULURUOKATRAUMA EI KUOLE KOSKAAN
Kesäkeitto, kaalilaatikko ja Janssonin kiusaus. Kaikki mahtavia ruokia - kaikki pilattu koulujen laitoskeittiöiden toimesta. Jotain edistystä kuitenkin tapahtuu ainakin raaka-ainerintamalla. Helsingin kaupunki on nimittäin päättänyt, että vuoteen 2015 raaka-aineista 50 % on lähi- ja luomuruokaa. Mahtava päätös! Toivotaan, ettei listalla kuitenkaan luomuruusukaalia. Saattaisi muutamalla kasvisruokapäivää vastustaneella valtuuston jäsenellä mennä pasmat lopullisesti sekaisin.

maanantai 26. heinäkuuta 2010

Blogivinkki: Ida & Vuelta

Jos Faktan ja Farfallen mielestä maailmaan tutustuu parhaiten maistelemalla sen jokaisen kolkan ruokia, uskoo Ida & Vuelta -blogin kirjoittaja konkreettisempaan lähestymistapaan: lentolippu kouraan ja menoksi! Ystäväämme yhtään tuntien on luvassa seikkailuja, sekoilua ja hyviä matkavinkkejä eri puolilta palloa. Huom! Ei matkakuumetta poteville!

perjantai 23. heinäkuuta 2010

Briesalaatti balsamicosipulilla

Kuka ehtii kesällä kokkailla? Varsinkaan näillä ilmoilla ei jaksa kyökissä kyykkiä minuuttiakaan pidempään. Onneksi hyvä salaatti toimii aina ja valmistuu nopeasti. Brie ja balsamicossa uitettu sipulit toimivat mainiosti yhdessä.

1 pkt luomubrieta
punasipulia
hunajaa
suolaa
pippuria
balsamicoa
salaattia
kurkkua
paprikaa
retiisejä
varsiselleriä

Viipaloi sipuli ja laita kulhoon. Lisää 1-2dl balsamicoa, iso loraus hunajaa, suolaa ja pippuria. Sekoita ja anna maustua 20 minuuttia tai kauemmin. Pilko salaatti, kurkku, paprika ja varsiselleri. Viipaloi retiisit ja sekoita joukkoon. Viipaloi brie ja tarjoile salaatin sekä balsamicosipuleiden kera.

A BRIE(F) HISTORY
Yllätys, yllätys brien historia alkaa ranskalaiselta Brien alueelta ja ensimmäinen kirjattu merkintä juustosta löytyy jo vuodelta 774. Briehen liittyy monia kiinnostavia legendoja, juoruja ja huhuja. Eräs niistä liittyy Ranskan kuningas Louis XVI:hin, joka tarinan mukaan halusi viimeisenä tekonaan maistaa brie-juustoa. Toinen tarina liittyy Wienin kongressiin ja vuoteen 1814. Kongressin aikana eri maiden edustajien kesken syntyi riitaa siitä, millä maalla on paras juusto. Koska väittely ei johtanut yhteisymmärrykseen sai ranskalainen herra Talleyrand loistoidean: pistetään juustot testiin ja äänestetään parasta! Idea oli Ranskan kannalta toimiva, sillä maa voitti kuin voittikin kyseisen kilpailun - brie-juustolla totta kai!

torstai 22. heinäkuuta 2010

Kesän paras herkku

Kauppakoriin sattui pari viikkoa sitten viiliä. Eikä muuten ihan mitä tahansa viiliä vaan Valion punaista viiliä, joka kermaisuudessaan aivan mieletöntä kamaa. Pienen salapoliisityön (lue: googlettamisen) jälkeen meille kuitenkin selvisi, että punainen viili on itseasiassa the viili eli perusviili. Koulussa ja kotona syödyt siniset viilit ovat olleet pelkkää huiputusta - dieettiviilejä! Miksi kukaan ei kertonut tätä aiemmin? On nimittäin niin, että once you go punainen viili, you never go dieettiviili. Kokeilkaa tuoreiden marjojen kanssa!

Kuva: Valio

keskiviikko 21. heinäkuuta 2010

Loma Roomassa (ja vähän muuallakin)

Muutaman viikon loma lähenee loppuaan, mutta mikä loma se onkaan ollut! Parasta oli tietysti Rooma, jossa syötiin hyvin, juotiin hyvin, uitiin kraateriin muodostuneessa järvessä ja nautittiin Grottaferratan Castelleton tunnelmasta. Lyhyesti sanottuna siis aivan mahtavaa aikaa! Mutta koska haluamme jakaa parhautta myös lukijoiden kanssa, tässäpä huippuhetkiä Roomasta. Fakta & Farfalle: Rooma -kartasta löydät kaikki tässä kirjoituksessa mainitut kohteet.
Ensimmäinen päivä Roomassa alkoi helteisesti, mutta hyvin. Takeltelevalla italialla pääsimme kuin pääsimmekin Via Prenestiinalle nauttimaan aamun ensimmäiset (oikeat - lentokoneen sumppia ei lasketa) kahvit. Oli hyvää ja ah niin italialaista kun ziaksi ylennetyn Farfallen äidin ja koko kahvilan henkilökunnan kanssa käytiin läpi päivän kuulumiset. Perhe ei selvästikkään ulotu Roomassa neljän seinän - tai sukulaissuhteiden - sisälle. Hyvä niin!
Jo ensimmäisenä päivänä kuljimme läpi Rooman nähtävyyksiä. Vaikka välillä Faktan oli pakko tarkastella asioita Mondon Rooma-oppaasta, toimi parhaana oppaana Zia Riitta. Yhden päivän aikana nähtiin niin Colosseum, Fontana di Trevi, Pantheon kuin Espanjalaiset portaat. Onneksi matkajuomaa eli proseccoa sai jokaisesta kulmabaarista! (Huom! Essi Avellan muuten listasi uusimmassa Glorian Ruoka & Viinissä kolme lempiproseccoaan: Gancia Prosecco Brut, Prosecco Primo V ja Desiderio Jeio Prosecco Valdobbiadene Brut.)
Loman toisena päivänä vierailimme Vatikaanin museossa ja Sikstiiniläiskappelissa (ostakaa liput etukäteen täältä). Jos kohteena on myös Pietarinkirkko, kannattaa muuten pukeutua olkapäät JA polvet peittävään asuun. Näimme monta olkapäänsä peittänyttä turistia, jotka jäivät rannalle ruikuttamaan liian lyhyiden hameiden takia... Eikä kirkkoa kannata tosiaankaan jättää väliin, vaikka aika ylitsepursuilevan loistokas se onkin. Kupoliin kiipeämällä saa nimittäin vaivan palkaksi kaupungin parhaat näkymät! Vatikaanissa vierailijoille on pakko suositella myös mahtavaa ravintolalöytöä, Da Vito E Dinaa (katso kartasta). Eksyimme nimittäin itse kyseiseen paikkaan, jossa Fakta söi ylläolevan ja uskomattoman hyvän simpukka-annoksen. Käykää kokeilemassa!
Koska Rooman kesäpäivät ovat tukahduttavan kuumia, kannattaa aktiivisimmat hetket ajoittaa iltaan. Ylläoleva näkymä on Trinita Dei Montin kirkon edustalta, joka löytyy heti Espanjalaisten portaiden yläpuolelta. Bella Roma!
Loma ei olisi loma ilman vierailua paikalliselle ruokatorille. Tämä herra löytyi Via Del Pignetolta, joka tunnetaan ehkä paremmin opiskelijoiden ja nuorten illanviettokatuna. Kadulta löytyy niin baareja kuin katuruokaa ja nurkan takana, Via Casilina Vecchialla, on opiskelijoiden suosima Circolo-klubi. Käykää tutustumassa - me emme sinne asti päässeet kiitos Pignetolta löytyneen brasilialaisen baarin...
Ja kolmantena päivänä..siirryimme Grottaferratan kylään, johon nousee piakkoin muun muassa Zia Riitan ylläpitämä majatalo, Castelletto, ikoninmaalauskursseineen. Ensimmäisenä iltana teimme yhdessä ruokaa ja nautimme illallisen vuonna 1936 rakennetun castelleton eli pienen linnan puutarhassa. Hyvä ruoka, kynttilät ja paikallinen viini tekivät ihmeitä: Roomaan kuumuus ja kaoottisuus haihtuivat ajatuksista ja mieli lepäsi kesäillan lempeydessä.
Grottaferratan paikallisiin herkkuihin kuuluu porchetta, paikallinen snägäriannos. Tosin on pakko sanoa, että pitkään kypsytetty possu ja erilaiset antipastot hakkaavat Helsingin kebabit mennen tullen. Miksi meiltä ei löydy tälläistä? Kylän kulmilta löytyy muuten myös Frascatin ihastuttava kaupunki, jonka päätorin laidalla sijaitsevasta gelateriasta saa erittäin hyvää jäätelöä. Ja mitä olisi Italia ilman gelatoa?
Viimeisenä päivänä vierailimme alueen maisemissa ja ajoimme Tuscolo-vuorelle. Ylhäältä avautui loman paras maisema. Tänne on päästävä uudelleen...