Lokakuulle jatkuva ravustuskausi alkoi perinteiseen tapaan 21. heinäkuuta. Kesäinen ilma houkutteli myös Fakta & Farfallen juhlimaan saksiniekkojen joukkotuhoa, ja järjestimme lauantaina perinteiset rapujuhlat. Koska suomalaisen jokiravun hinta on päätä huimaava (n. 4€/kpl), tyydyimme jokiravun kiinalaisiin serkkuihin, jotka kustansivat vaivaiset 6,5€/kilo! Oikeita suomalaisia rapuja ei kumpikaan ole maistanut, mutta kiinalaiset pakasteravut kelpasivat hyvin myös kokeneimmille rapuherkuttelijoille. 14 hengen kutsuihin hankimme jättimäisen 11 kilon saaliin, mutta rapuja syöneet tietänevät, että ruokaa saksiniekoista lähtee minimaalisesti. Ravut nautimme perinteiseen tapaan paahtoleivän, majoneesin, kirnuvoin, kruunutillin ja sitruunan kera. Rapujen syöminen osoittaitui jälleen taitolajiksi eikä tapaturmilta vältytty näissäkään juhlissa. Epäilemättä myös rapujen kyytipoikana nautitulla Russian Standardilla oli oma osuutensa asiaan...Helan går!
MUOTIRUOKAA SUORAAN RANSKASTA!
Rapujen syönti alkoi Euroopassa toden teolla keskiajalla, jolloin luostareissa huomattiin rapujen kuuluvan paastonajan sallittuihin ruoka-aineksiin eli lihaan. Suomeen saksiniekoilla herkuttelu rantautui 1800-luvulla, jolloin ravuista tuli Napoleonin myötä muotiruokaa. Tarina nimittäin kertoo, että nuorelle Napoleonille tarjottiin rapuja Marengon taistelun voittoa juhlistavilla illallisilla, jonka seurauksena miehen oli saatava rapuja jokaisen taistelun jälkeen. Ranskasta muotiateria levisi nopeasti Pietariin, ja pian suomalaiset ravustajat tienasivat ravustuskauden aikana koko vuoden ansiot. Laajamittainen ravustus loppui Suomessa 1900-luvun alussa, kun Pohjois-Amerikasta levinnyt rapurutto tuhosi suurimman osan eurooppalaisesta rapukannasta.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti