Briesalaatti balsamicosipulilla

Kuka ehtii kesällä kokkailla? Varsinkaan näillä ilmoilla ei jaksa kyökissä kyykkiä minuuttiakaan pidempään. Onneksi hyvä salaatti toimii aina ja valmistuu nopeasti. Brie ja balsamicossa uitettu sipulit toimivat mainiosti yhdessä.

1 pkt luomubrieta
punasipulia
hunajaa
suolaa
pippuria
balsamicoa
salaattia
kurkkua
paprikaa
retiisejä
varsiselleriä

Viipaloi sipuli ja laita kulhoon. Lisää 1-2dl balsamicoa, iso loraus hunajaa, suolaa ja pippuria. Sekoita ja anna maustua 20 minuuttia tai kauemmin. Pilko salaatti, kurkku, paprika ja varsiselleri. Viipaloi retiisit ja sekoita joukkoon. Viipaloi brie ja tarjoile salaatin sekä balsamicosipuleiden kera.

A BRIE(F) HISTORY
Yllätys, yllätys brien historia alkaa ranskalaiselta Brien alueelta ja ensimmäinen kirjattu merkintä juustosta löytyy jo vuodelta 774. Briehen liittyy monia kiinnostavia legendoja, juoruja ja huhuja. Eräs niistä liittyy Ranskan kuningas Louis XVI:hin, joka tarinan mukaan halusi viimeisenä tekonaan maistaa brie-juustoa. Toinen tarina liittyy Wienin kongressiin ja vuoteen 1814. Kongressin aikana eri maiden edustajien kesken syntyi riitaa siitä, millä maalla on paras juusto. Koska väittely ei johtanut yhteisymmärrykseen sai ranskalainen herra Talleyrand loistoidean: pistetään juustot testiin ja äänestetään parasta! Idea oli Ranskan kannalta toimiva, sillä maa voitti kuin voittikin kyseisen kilpailun - brie-juustolla totta kai!

Kesän paras herkku

Kauppakoriin sattui pari viikkoa sitten viiliä. Eikä muuten ihan mitä tahansa viiliä vaan Valion punaista viiliä, joka kermaisuudessaan aivan mieletöntä kamaa. Pienen salapoliisityön (lue: googlettamisen) jälkeen meille kuitenkin selvisi, että punainen viili on itseasiassa the viili eli perusviili. Koulussa ja kotona syödyt siniset viilit ovat olleet pelkkää huiputusta - dieettiviilejä! Miksi kukaan ei kertonut tätä aiemmin? On nimittäin niin, että once you go punainen viili, you never go dieettiviili. Kokeilkaa tuoreiden marjojen kanssa!

Kuva: Valio

Loma Roomassa (ja vähän muuallakin)

Muutaman viikon loma lähenee loppuaan, mutta mikä loma se onkaan ollut! Parasta oli tietysti Rooma, jossa syötiin hyvin, juotiin hyvin, uitiin kraateriin muodostuneessa järvessä ja nautittiin Grottaferratan Castelleton tunnelmasta. Lyhyesti sanottuna siis aivan mahtavaa aikaa! Mutta koska haluamme jakaa parhautta myös lukijoiden kanssa, tässäpä huippuhetkiä Roomasta. Fakta & Farfalle: Rooma -kartasta löydät kaikki tässä kirjoituksessa mainitut kohteet.
Ensimmäinen päivä Roomassa alkoi helteisesti, mutta hyvin. Takeltelevalla italialla pääsimme kuin pääsimmekin Via Prenestiinalle nauttimaan aamun ensimmäiset (oikeat - lentokoneen sumppia ei lasketa) kahvit. Oli hyvää ja ah niin italialaista kun ziaksi ylennetyn Farfallen äidin ja koko kahvilan henkilökunnan kanssa käytiin läpi päivän kuulumiset. Perhe ei selvästikkään ulotu Roomassa neljän seinän - tai sukulaissuhteiden - sisälle. Hyvä niin!
Jo ensimmäisenä päivänä kuljimme läpi Rooman nähtävyyksiä. Vaikka välillä Faktan oli pakko tarkastella asioita Mondon Rooma-oppaasta, toimi parhaana oppaana Zia Riitta. Yhden päivän aikana nähtiin niin Colosseum, Fontana di Trevi, Pantheon kuin Espanjalaiset portaat. Onneksi matkajuomaa eli proseccoa sai jokaisesta kulmabaarista! (Huom! Essi Avellan muuten listasi uusimmassa Glorian Ruoka & Viinissä kolme lempiproseccoaan: Gancia Prosecco Brut, Prosecco Primo V ja Desiderio Jeio Prosecco Valdobbiadene Brut.)
Loman toisena päivänä vierailimme Vatikaanin museossa ja Sikstiiniläiskappelissa (ostakaa liput etukäteen täältä). Jos kohteena on myös Pietarinkirkko, kannattaa muuten pukeutua olkapäät JA polvet peittävään asuun. Näimme monta olkapäänsä peittänyttä turistia, jotka jäivät rannalle ruikuttamaan liian lyhyiden hameiden takia... Eikä kirkkoa kannata tosiaankaan jättää väliin, vaikka aika ylitsepursuilevan loistokas se onkin. Kupoliin kiipeämällä saa nimittäin vaivan palkaksi kaupungin parhaat näkymät! Vatikaanissa vierailijoille on pakko suositella myös mahtavaa ravintolalöytöä, Da Vito E Dinaa (katso kartasta). Eksyimme nimittäin itse kyseiseen paikkaan, jossa Fakta söi ylläolevan ja uskomattoman hyvän simpukka-annoksen. Käykää kokeilemassa!
Koska Rooman kesäpäivät ovat tukahduttavan kuumia, kannattaa aktiivisimmat hetket ajoittaa iltaan. Ylläoleva näkymä on Trinita Dei Montin kirkon edustalta, joka löytyy heti Espanjalaisten portaiden yläpuolelta. Bella Roma!
Loma ei olisi loma ilman vierailua paikalliselle ruokatorille. Tämä herra löytyi Via Del Pignetolta, joka tunnetaan ehkä paremmin opiskelijoiden ja nuorten illanviettokatuna. Kadulta löytyy niin baareja kuin katuruokaa ja nurkan takana, Via Casilina Vecchialla, on opiskelijoiden suosima Circolo-klubi. Käykää tutustumassa - me emme sinne asti päässeet kiitos Pignetolta löytyneen brasilialaisen baarin...
Ja kolmantena päivänä..siirryimme Grottaferratan kylään, johon nousee piakkoin muun muassa Zia Riitan ylläpitämä majatalo, Castelletto, ikoninmaalauskursseineen. Ensimmäisenä iltana teimme yhdessä ruokaa ja nautimme illallisen vuonna 1936 rakennetun castelleton eli pienen linnan puutarhassa. Hyvä ruoka, kynttilät ja paikallinen viini tekivät ihmeitä: Roomaan kuumuus ja kaoottisuus haihtuivat ajatuksista ja mieli lepäsi kesäillan lempeydessä.
Grottaferratan paikallisiin herkkuihin kuuluu porchetta, paikallinen snägäriannos. Tosin on pakko sanoa, että pitkään kypsytetty possu ja erilaiset antipastot hakkaavat Helsingin kebabit mennen tullen. Miksi meiltä ei löydy tälläistä? Kylän kulmilta löytyy muuten myös Frascatin ihastuttava kaupunki, jonka päätorin laidalla sijaitsevasta gelateriasta saa erittäin hyvää jäätelöä. Ja mitä olisi Italia ilman gelatoa?
Viimeisenä päivänä vierailimme alueen maisemissa ja ajoimme Tuscolo-vuorelle. Ylhäältä avautui loman paras maisema. Tänne on päästävä uudelleen...

La Dolce Roma!

Blogimme hiljentyi hetkeksi, sillä matkasimme viime viikolla kohti Roomaa ja italialaisia ruokaherkkuja! Blogipäivitys ei jostain kumman syystä ollut päivittynyt ajastetulla päivityksellä, joten laitetaan se nyt. Kaupungissa on tukahduttavan kuuma, mutta onneksi asumme vähän matkan päässä, sitruunapuun värittämässä ja värisessä talossa. Tarkoituksena on vierailla paitsi perusnähtävyyksissä, ja tärkeimmät ovatkin jo nähty, sekä ostaa myös matkalaukku täyteen Italian herkkuja, joita maistellaan toki bloginkin puolella heinäkuun lopussa. Juhlimme muuten blogin vuosipäivää 13.7, katsotaan jos saadaan Rooma-terveiset silloikin lukijoille. Olette nimittäin parhaita!

Thaikalaa ja mango-avokadosalaattia

Vaikka herkuttelimme viime viikonloppuna Farangissa, ei tämä annos ollut lauantain inspiroima. Sitä nimittäin tehtiin heti juhannuksen jälkeen kun grilliruoka alkoi pursuta jo korvista ulos. Resepti on älyttömän helppo ja valmistuu helposti myös grillissä - itse teimme juhannuksena samalla ohjeella jättikatkarapuja, jotka olivat hyvä lisä perinteisten grilliruokien rinnalle. Ohje on kahdelle.

2 kuhaviipaletta (isoa)
nippu korianteria
4 limen mehut
1 punainen chili
peukalonpään kokonen pala raastettua inkivääriä
2 valkosipulinkynttä
kevätsipulia
1 sitruunaruoho
suolaa
pippuria
loraus vettä
foliota

Laita uuni 200C. Purista limet ja pilko korianteri, chili ja valkosipuli. Suikaloi sitruunaruoho pituussuunnassa. Leikkaa kevätsipulit ronskilla otteella ja raasta inkivääri. Muotoile foliosta umpinaiset "veneet", ripottele kalan päälle suolaa ja pippuria ja laita kala täytteineen folioveneeseen. Anna kypsyä noin 20 minuuttia tai kunnes kala on valkoista, ei läpinäkyvää. Nauti riisin ja mango-avokadosalaatin kera.

Mango-avokadosalaatti

1 kypsä avokado
1 kypsä mango
1 tl sesaminsiemenöljyä
3 tl oliiviöljyä
ripaus kurkumaa
ripaus cayenne-pippuria
suolaa
2 limen mehu

Viipaloi avokado ja mango, laita lautaselle. Sekoita sesaminsiemenöljy, oliiviöljy, kurkuma, cayenne-pippuri, suola ja limemehu. Kaada avokadon ja mangon päälle. Nauti!

EKOKALA
Moni "kasvissyöjä" syö myös kalaa, mutta merenelävistäkin löytyy ekologisia ja ei-niin-ekologisia vaihtoehtoja. Kehittynyt kalastustekniikka on nimittäin johtanut liikakalastukseen ja tutkijoiden mukaan kalakannat ovat hälyttävän pienet. Toisaalta kala ei välttämättä ole niin terveellistä kuin luullaan, sillä veden laatu on esimerkiksi Itämeressä heikentynyt. Jos ja kun kalaa kokkailee, kannattaa suosia (suomalaisia) "ekokaloja". Tietoa hyvän omatunnon fisuista ei tarvitse etsiä kaukaa, sillä WWF kokosi viime vuonna listaa (sivuilta löytyy linkki Meren herkkuja -kalaoppaaseen) kalamaailman parhaista valinnoista. Kalatiskillä pyydystelevän kannattaa suosia WWF:n mukaan muun muassa ahventa, haukea, kuhaa, madetta, silakkaa, sinisimpukkaa ja särkeä. Eikä muuten näytä ihan huonolta listalta, nam!

Farang

Monien kehujen jälkeen pääsimme vihdoin testaamaan aasialaista fine diningia tarjoavaa Farangia itse. Päätimme aloittaa illallisen ravintolan terassilla tarjoilijan suosittelemilla drinkeillä, Bangkok Passionilla ja Lady Boilla. Päätös oli mitä mainion sillä kesäilta suosi ruokailijoita ja drinkit olivat kaupungin huippuluokkaa. Erityisesti giniä, inkivääriolutta, limeä, minttua ja tuoretta inkivääriä sisältävä Lady Boi nousi drinkkisuosikkien joukkoon. Tätä on pakko tehdä myös kotona.

Juomien jälkeen siirryimme Taidehallissa sijaitsevan ravintolan sisätiloihin. Pöydät oli aseteltu suhteellisen lähekkäin eikä ravintolaan kannata mennä salaisuuksia kertomaan. Meille järjestely sopi kuitenkin hyvin, tarkoitus oli pitää hauskaa ja syödä hyvin. Yleisestä käytännöstä poiketen emme päätyneet maistelumenuihin vaan päätimme kokeilla oman maun mukaan vähän kaikkea. Molemmat bloggaajat maistoivat kaikkia alkupaloja, joita pakko suositella myös lukijoille. Betel-nyyttien maut olivat tarkkaan harkitut eikä näistä olisi tohtinut jakaa kenenkään kanssa.

Pääruoiksi tilasimme taskurapuja, haudutettua vasikkaa ja ravintolan suosikiksi noussutta suolapossua. Rapujen tempura oli sopivan ohutta ja salaatti kiinnostava yhdistelmä erilaisia makuja. Ainoa miinus annoksen kohdalla oli reipas suolankäyttö, joka taisi kyllä olla viimeisen illan (ravintola lomailee heinäkuun ajan) herpaantuminen. Mausteinen vasikka maistui erityisesti Farfallelle, mutta Faktan suosikiksi nousi ehdottomasti suolapossu katkarapunuudeleiden kera. Rapeaa, mehevää, makeaa ja suolaista. Täydellinen annos!

Jälkiruokana nautimme kahdelle tarkoitetun maistelulautasen, jolta löytyvät kaikki listan jälkiruoka-annokset. Mieleen jäivät erityisesti omenaherkku-Uluwatu ja suklaapommi-Phanang Slip, joka sopii varmasti paantuneemmallekin suklaanarkkarille.

Ruokajuomana nautimme koko aterian ajan Andre Clouet Brut Reserve –shampanjaa, joka kävi yhteen niin betel-lehtiin käärittyjen alkupalojen kuin makean kirpeiden jälkiruokien kanssa. Ainut, jolle kuohuva ei luonnollisesti pärjännyt oli vasikka, mutta hyvää juoma oli silti. Loppuun nautimme vielä espresson ja Ping Pong –drinkin, joka jäi maultaan alkudrinkkien varjoon.

Kaiken kaikkiaan ilta ja ruoka olivat superonnistuneita. Hinta-laatusuhde oli paikassa ehdottomasti kohdallaan ja nälkä ei kyseisillä annoksilla jäänyt vaivaamaan – vähempikin olisi voinut riittää. Pakko vielä kehua paikan henkilökuntaa: meitä palvellut tarjoilija oli samaan aikaan rento, kohtelias ja ammattitaitoinen. Yhdistelmä, joka tekee onnistuneesta ateriasta elämyksen. Kiitos Farang!

Mansikka-halloumisalaatti

Pahoittelut radiohiljaisuudesta, johon löytyy kyllä aika pätevä syy: kesä. Lämpö on hellinyt Kallion katuja ja bloggaajat ovat viilettäneet pitkin kaupunkia pyöriensä voimin. On juotu olutta Torkkelinpuistikossa ja Kaivopuiston rannassa, on laulettu karaokea (kyllä...) aamukuuteen ja juhlittu ystävän valmistujaisia lyhtyjen värittämän puun alla. Käyty treffeillä Farangissa (arvio huomenna!) ja katsottu kuuta Relandersgrund-majakkalaivalta. Ei siis ihme, että aikaa on riittänyt vain kesäisten (lue: nopeiden) salaattien tekoon. Tässä yksi parhaimmista.

jääsalaattia
romaine-salaattia
kurkkua
paprikaa
avokado
herneenversoja
suomalaisia mansikoita
pinjansiemeniä
hyvää balsamicoa
oliiviöljyä

Pilko vihannekset ja mansikat. Sekoita mansikoita ja halloumia lukuunottamatta ainekset kulhossa. Lisää oliiviöljy ja balsamico. Viipaloi ja paista halloumi kuivalla pannulla ilman öljyä. Annostele salaatin päälle ja lisää tuoreet suomalaiset mansikat. Nauti kyytipoikana viilennettyä kuivaa valkoviiniä.

BALSAMICOA HALLOUMILLE
No niin oli pakko. Oli pakko, vaikka tämä fakta ei liity mitenkään halloumiin vaan pelkästään balsamicoon. Joka tapauksessa, balsamico eli balsamiviinietikka taitaa nykyään olla osa huonomminkin varusteltuja keittiöitä. Aina ei näin kuitenkaan ole ollut, sillä vasta 1970-luvulla tuo salaattien ja lihan (!) maustaja levisi kotikontujensa, Modenan alueen, ulkopuolelle. Modenassa balsamicoa on kuitenkin valmistettu jo iät ja ajat. Ensimmäinen kirjattu merkintä balsamiviinietikasta on vuodelta 1700, mutta lähteiden mukaan sen historia ulottuu ainakin 1500-luvulle, Modenan herttuan hoviin. Nykyään balsamicoa valmistetaan eri puolilla Italiaa, mutta vain Modenassa valmistettua saa myydä EU:n suojelemalla nimellä, Aceto Balsamico Tradizionale di Modenalla.